Related Articles
Vesileikkejä ja rantaelämää Vaasassa 1933
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/01/19/vesiurheilua-ja-rantaelamaa-vaasassa-vuonna-193
Kesällä 1932 suomalaisen dokumenttielokuvan pioneerit Björn Soldan ja Heikki Aho toteuttivat Vaasassa ehkä kaikkien aikojen sykähdyttävimmän vanhan dokumentin Hietasaaressa ja kaupunginselällä. Dokumneti julkaistiin 1.1. 1933 ja se sai nimeklseen ”Vesiurheilua ja rantaelämää Vaasassa.
Vaasa oli 30-luvulla ehkä Suomen merkittävin uinti- ja vesihyppykaupunki. Tämä kiiri myös Soldanin ja Ahon korviin. Tuloksena oli upeita kesäkuvia kun Vaasassa järjestettiin koko kansan vesiurheilutapahtuma. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja vesi oli lämmintä. Ohjelmassa oli uintikilpailut, huikeita uimahyppynäytöksiä ja purjehduskilpailu kaupunginselällä. Tämä kaikki tallentui filmille.
Täynnä toivoa
Vaasa oli kolmekymmenluvaun alussa toipumassa raastavasta vuoden 1918 sodasta. Vuoden 1933 eduskuntavaalit rauhoittivat Suomen sisäpoliittista tilannetta vuosikymmenen alun kuohunnan jälkeen. Lapuan liike oli lakkautettu edellisenä vuonna ensin sisäministeriön ja sitten oikeuden päätöksellä, mutta sen seuraajaksi perustettiin saman vuoden aikana Isänmaallinen kansanliike (IKL), joka lähti eduskuntavaaleihin vaaliliitossa kokoomuksen kanssa.
Elintasoerot olivat edelleen suuret sekä yhteiskuntaluokkien että maan eri osien välillä. Etenkin maan syrjäisimpien osien köyhimpien asuin- ja elinolot olivat heikot. Myös työläiskaupunginosissa, esimerkiksi Palosaarella, asuttiin ahtaasti.
Urheilulla suuri merkitys
Vaikka lama rassasi vaasalaisia kuin muitakin suomalaisia, oli urheilulla iso merkitys. Uinti ja uimahypyt yhdistivät vaasalaisia. Saman vuonna perustettiin mm. Vaasan Maila ja Vasama.
Myös talouselämällä meni hyvin. Vuonna 1933 perustettiin mm. Harry Schaumannin säätiö.
Dokumentaritsit
Heikki Aho ja Björn Soldan olivat suomalaisen dokumenttielokuvan pioneereja. Aho & Soldan -yhtiö tuotti 400 dokumenttielokuvaa, joista 300 tehtiin 1930-luvulla. Heidän dokumenttiensa kautta kuva suomalaisista monipuolistui. He filmasivat myös suomalaisuuden suurmiehiä, esimerkiksi Jean Sibeliusta (Yle)
Mitä muuta tapahtui? Josif Stalin esitteli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitealle ensimmäisen viisivuotissuunnitelman tuloksia.
Merian C. Cooperin ja Ernest B. Schoedsackin tuottama ja ohjaama yhdysvaltalainen kauhuelokuva
Samana vuonna julkaistiin Volter Kilven päteoksena pidetty romaani Alastalon salissa. Tätä tajunnanvirtatekniikkaa soveltavaa romaania pidetään yhtenä suomalaisen kirjallisuuden vaikeimmista mutta myös merkittävimmistä teoksista.
Pekka Halonen, 2, 3. syyskuuta 1865 Lapinlahti – 1. joulukuuta 1933 Tuusula), kuoli. Hänet tunnetaan etenkin talvista luontoa ja lumista metsää kuvaavista maisemamaalauksista. Hän on maalannut myös alttaritauluja.
Vaasa
Työväestön tuloista pääosa kului ruokaan ja asumiseen. Keskiluokan kulutusmahdollisuudet olivat laajemmat. Matkailu kotimaassakin oli vielä keski- ja yläluokkaista huvia, johon työväestöllä ei ollut varaa. Työväki harrasti retkeilyä asuinympäristössään ja osallistui oman kotikaupungin tapahatuminaeen aikaiasempia vuosikymmeniä innokkaammin. Mutta oli yksi kaikille yhtaeinen paikka: Hietasaaren uimala.
Kovia uimareita
”Hietasaaren
uimala on vuosikymmenten saatossa kokenut monet muutokset. Siellä
oli aikoinaan sekä miesten, että naisten ”uimahuone”
hyppytorneineen. Kahvilan edustalla oli 50 m kilparadat,
ponnahduslauta- ja kerroshyppykilpailut, sekä vesipallo-ottelut.
Vaasa oli Suomen johtava uimakaupunki 19030-luvulla.
Kovista
Vaasalaisista uimarinimistä muistuu mieleen mm. Jussi
Kahma,Kalevi Tammi, Oksasen Olavi ja Orvo, Haaralan
Janne ja Nipa, sisaruksetSiiri Hedström ja Aarne
Heikinheimo, sekä Riitta Kahma. Uimahyppyjen kovia nimiä
olivat:
Julius ”kiikkuJulle” Reimers, sekä Sulo Salmi ja Kaj Britvin joka oli myös kovettu mäkihyppääjä. Sulo Salmi tunnettiin myöskin edustusvoimisteliana, kirjoittaa Jouni Aho
Tapio Parkkari
