Pohjalainen 28.elokuuta 2000
Suurlahjoittaja ja filantrooppi Antell seitsemännen polven avioton poika.10. huhtikuuta 1877 Herman Frithiof Antell ui leveän Gagnesvirran yli. Se oli silloin pakollinen uinti maailmanmatkailijoille kuten Baikal-järvessä uinti oli Neuvostoliitossa suomalaisten poliitikkojen kunnonnäyte.
Kolme vuotta aikaisemmin Antellista oli tullut tosi rikas mies. Hänen isänsä Mustasaaren kruununvouti Herman Rosenberg oli kuollut ja jätti pojalle 1,2 miljoonaa kultamarkkaa, joita nykyiset optioherrat kadehtisivat.
Tämä isä Rosenberg oli iso ja pahasuinen mies ja kehui olevansa avioton lapsi jo kuudennessa sukupolvessa. Niin oli tuleva miljonäärikin: hän oli Rosenbergin ja höstveteläisen piikatytön Brita Kajsa Antellin avioton lapsi. Isä kyllä tunnusti lapsen, jonka äitiä hän kutsui Mutter Rakeliksi. Tämä oli huumorintajuinen ja hankki pojalleen kuusi sylikummia ja pani pojan Roosin perheeseen sijaiskotiin kymmenvuotiaana isän toivomuksesta.
-Se oli huono sijoitus, sanoi sijoittaja-Rosenberg myöhemmin. Hän ottikin pojan omaan kotiinsa, joka oli Koulukadun päässä museota vastapäätä. Muita lapsia ei ollut. Antell kuoli vain 47-vuotiaana Pariisissa 1893.
Suuromaisuuden perijä luki lääkäriksi
Pankinjohtaja Joachim Kurten hoiti omaisuutta ja pani sen kasvamaan Antellilla oli lukupäätä, hän opiskeli lääkäriksi ja tuli hyvin suomenruotsalaiseksi kuten suuri osa lääkäreistä silloin. Yllätysten mies lahjoitti Suomen kansallismuseon perustamiseen suuren summan ja perusti kamarineuvos Herman Rosenbergin rahaston museon kokoelmien kasvattamiseksi. Tätä lahjoitusta pidettiin hienovaraisesti salassa, koska Antell oli hurri ja museo suomalaisuuden linnake! Antell heitti vapaalle ja matkusti Pariisiin Lontoon kautta. Vuosina 1876-1877 hän matkusti maailman ympäri, keräsi taidetta, vanhoja rahoja ja kirjoja. Pariisiin palattuaan hän erikoistui silmälääkäriksi. Professuuria hänelle tarjosi Helsingin yliopisto. Talvet Antell asui Pariisissa ja kesät Koulukadun talossaan. Vanhassa Vaasassa hän retkeili ja poikkesi kirkkoon, jonne oli varannut itselleen urkurin soittamaan. Muuten hän eli vaatimattomasti. Iso mies söi hyvin ja aikalaisten mukaan muistutti ryhdikästä renessanssiylimystä.
Ei ystäviä – vain kamaripalvelija
Antellin testamentista hyötyivät Helsingin yliopisto, Ruotsin pohjoismainen museo, Ruotsin kaunokirjallinen akatemia ja monet muut. Vaasan ruotsalainen lyseo sai tukea varattomille oppilaille. Kaikki lahjoitukset olivat valtavan suuria.
Antell oli maailmanmies, mutta yksinäinen ja valitti usein, että ystävät käyttivät häntä hyväkseen. Mutta Kurten kasvatti valtavaa omaisuutta. Ainoa ystävä, jota Antell testamentissaan muisti mahtavalla elinkorolla oli aina uskollinen kamaripalvelija Francoise!
Antellin testamenttilahjoitukset olivat aikansa suurimmat kulttuurin saamat. Todellista mesenaattimieltä hän osoitti nimeämällä kaikki stipendirahastot isänsä mukaan, Herman Rosenbergin, tämä kuudennen polven aviottoman pojan, joka rakasti Mutter Rakelin synnyttämää poikaansa. Silmälääkärinä työskennellessään Antell ei ottanut aluksi maksua, ja myöhemmin köyhät saivat ilmaisen hoidon. Taideasiantuntija Herman Bukowski ohjasi häntä taidehankinnoissa. Kun suuri Zorn teki hänestä Pariisissa muotokuvan lasi kädessä ja sikari suussa, hän ei siitä pitänyt vaan poltti sen.
Jos Antellin omaisuus oli valtava, olivat myös hänen kokoelmansa. Niissä oli kultaa, hopeaa, vanhoja rahoja, maalauksia, veistoksia, sinettejä, kirjoja, valokuvia, aseita, itämaista taidekäsityötä, vanhoja käsikirjoituksia, etnograafisia harvinaisuuksia, suomalais-ugrilaisia löytöjä Keski-Aasiasta, ikivanhoja esineitä kallioasumuksista ym. Antell matkusti paljon.
Pornografian kokoelma tuhottiin
Kun Kurten kuuli, että Antell oli kuollut Pariisissa, hänellä tuli kova kiire sinne. Miksi? Päätoimittaja ja professori Birger Thölix teoksessaan En annan historia kertoo siitä: ”Kurten matkusti Pariisiin järjestämään papereita ja katsomaan, että Antellin kokoelma Pornografica hävitettiin!” Toisaalla Thölix toteaa, että Antell ei ollut mitenkään oudosti suuntautunut, vaan kaikki ihmiskunnan historiassa ja kulttuurissa kiinnosti häntä.
Antell toivoi eläessään hautapaikkaa Vanhan Vaasan Kappelinmäen hautausmaalle, jossa isä ja Mutter Rakel lepäävät. Toive toteutui kesäkuussa 1893, kun suurlahjoittaja ja filantrooppi palasi viimeisen kerran Pariisista Vaasaan.
Peku Sommerfelt/Haapalinna
Toimittaja Pertti ”Peku” Haapalinna, myöh. Sommerfelt kuoli Vaasassa 27.12. 2013 vaikean sairauden murtamana. Hän oli syntynyt 27. 09. 1933 Terijoella. Pekua jäivät kaipaamaan lapset perheineen ja laaja ystävien joukko.
Pertti ”Peku” Sommerfelt (aik. Haapalinna) kirjoitti vuosina 1988-90 kymmeniä artikkeleita vaasalaisiin ilmaisjakelulehtiin Vasa Tindning, Vaasan Ikkuna ja Uusi Vaasalainen.
Sommerfelt luovutti kirjoituksiensa oikeudet Tapio Parkkarin ylläpitämälle vaaslaisia.info sivustolle kesällä 2006.