Related Articles
Lääninarkkitehti C. A. Setterberg on näissä hörinöissä moneen kertaan mainittu, eikä syyttä. Toinen tuottelias arkkitehti oli C. O. Långhjelm. Setterberg nimitettiin virkaansa vuoden 1853 alusta ja pari viikkoa myöhemmin nimitettiin Långhjelm lääninkondyktööriksi tehtävänään avustaa lääninarkkitehtia.
Hän ei siis ollut mikään herra, herra junaherra vaan täysinkoulutettu arkkitehti ja Vaasassa syntynytkin, kaksoissisarensa nimi oli Agnes Emelie. Kastetilaisuudessa oli 22 henkilöä ja merkattu kastekirjaan arvojärjestyksessä: 1. Varapresidentti Henrik Ervast daameineen… 22. manselli Amalia Långhjelm. Oli ehkä sukua tämä mamselli?
Tonttihuutokaupassa hän, arkkitehti, osti v. 1856 kymmenen edustavaa tonttia Vaasasta, mm. Wasabladet tiesi kertoa että Kauppapuistikko n:o 12:n huippuhinnasta 742 ruplaa kauppias N. P. Åbergille, ei siis itselleen vaan toimi ikäänkuin bulvaanina. Kauppias teki konkan kuten sanotaan ja hänellä liikeapulaisena työskennellyt C. J. Hartman osti tontin Setterbergin piirtämine kivitaloineen v. 1869. Näistä asioista on kerrottu sarjassa.
Kuvan ruotsalainen lyseo tehtiin alkujaan raatihuoneeksi. Tämä raatihuoneen eli siis ruotsalaisen lyseon rakennusurakka rasitti Långhjelmin viimeisiä elinvuosia. Hän oli tehnyt urakointisopimuksen huippuhintaan 22.800 ruplaa.
Näistä yksityiskohdista kertoo maisteri Mirjam Lehtikanto ansiokkaasti teoksessaan Rakennettiin uusi Vaasa: – …urakkaa häiritsi se, että ennen sovittua valmistusaikaa siihen oli sijoitettu kaupungin vankihuoneet, merikoulu sekä tulli- ja huutokauppakamari. Tuntevetko nykyiset oppilaat näitä asioita? Kun yläalkeiskoulu paloi poroksi v. 1863, niin sen oppilaatkin sijoitettiin tähän puolivalmiiseen rakennukseen. Långhjelm oli tietojen mukaan mukava ja helläsydäminen mies ja salli tämänkin lisärakennuksen vaivoikseen. Pojat ovat poikia ja aikoinaan joutui herra korjaamaan poikien jäljiltä käytävän ja luokkahuoneet. Jo Sokrates aikoinaan sanoi, että on kauhiaa tämä nykyajan nuoriso!
V. 1864 maistraatti mukavaa miestä moitti ulkomaalauksesta. – Se oli piirrustusten mukainen savenharmaa, mutta on vieläkin muutettavissa miksi tahansa, muttei valkeaksi, totesi Långhjelm. Tietysti se haluttiin valkoiseksi ja L. joutui maalauttamaan sen kolmeen kertaan eikä meinannut saada rahojaan maistraatilta…
Vaasa on muuten tunnettu arkkitehtien kaupunkina ammattipiireissä. Heitä on tullut Ruotsista ja Saksasta tänne ja kunniakas ruotsalainen lyseokin on heitä kasvattanut alkuun kuten suomalainenkin. Nythän Vaasan kaupunginarkkitehtina on suomalaisen lyseon poika Asko Halme.
Myöhemmin on tehty voimistelusalirakennus asuintiloineen ja siihen käytävä koulurakennukseen. C J Hartmanin jälkipolvea on siellä kouluaan käyneet Peijo ja Guti Hartman, johtajina nyt Hartmannilla. Vasanationen on vankka ylioppilaskunta Helsingissä ja Turun Kårenilla on tämä lyseon poikia kirjoilla kai parisataa.
Kun Långhjelm kuoli 1865 Wasabladet tiesi kertoa, että kuolinsyy oli aniliininvärein värjätty villapaita ja tämä raatihuoneen, nykyisen ruotsalaisen lyseon urakka. Mene ja tiedä.
PEKU HAAPALINNA
Toimittaja Pertti ”Peku” Haapalinna, myöh. Sommerfelt kuoli Vaasassa 27.12. 2013 vaikean sairauden murtamana. Hän oli syntynyt 27. 09. 1933 Terijoella. Pekua jäivät kaipaamaan lapset perheineen ja laaja ystävien joukko.
Pertti ”Peku” Sommerfelt (aik. Haapalinna) kirjoitti vuosina 1988-90 kymmeniä artikkeleita vaasalaisiin ilmaisjakelulehtiin Vasa Tindning, Vaasan Ikkuna ja Uusi Vaasalainen.
Sommerfelt luovutti kirjoituksiensa oikeudet Tapio Parkkarin ylläpitämälle vaaslaisia.info sivustolle kesällä 2006.
