Vuosisadan päivälliset
Vaasan Ikkuna 21.08.88-27.08.88
Vuosisadan päivälliset Vaasan aseman odotussalissa
Otsikko ei ole mitään huuhaa-tarinaa, vaan näin todella oli. (edit: 11.05. 2019)
Asema on rakennettu vuonna 1882 ja sitä on laajennettu 1908, ja uusi pihakatos sekä linja-autolaiturit ovat valmistuneet 2008. Rautatieasema ja sen ympäristö muodostaa valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden.
Oli elokuun 29. päivä 1883 ja päivälliset syötiin Vaasan rautatien valmistumisen kunniaksi ja luonnollisesti asemalla. Aikakirjat kertovat, että vieraita oli 290, möykkä alkoi klo 16.30 ja päättyi klo 19:45 ja sitten siirryttiin vasta juhlimaan kaupungintalolle. Ruokalajeja oli kahdeksan ja kunnon viinejä just saman verran ja lopuksi luki menyssa: Cafe. Liguers. Cognac.
Halvalla ja ennätysajassa
Vaasan radan rakentamisen ylin johto uskottiin yli insinööri Th. Tallqvistille, miehelle, jota sanottiin maan parhaaksi radanrakentajaksi ja sitä hän varmaan olikin tuloksista päätellen. Radan rakentamisen eri virkoihin ei ollut hakijoiden puutetta. Tämä johtui siitä, että Helsinki-Turku- rata oli valmistunut kolme vuotta aikaisemmin ja nyt ammattimiehet olivat vailla töitä. Heille oli kunnia-asia saada ohjelma toteutetuksi budjetin mukaan, sittenhän ratatöitä jatkettaisiin ja insinööreillä olisi työtä.
Vaasan rata tehtiinkin ennätysajassa ja ennätyshalvalla. Se maksoi silloisia markkoja 48.200 mk/km, kun esimerkiksi maan ensimmäinen rataosuus Helsinki-Hämeenlinna maksoi peräti 133.000 mk/km. Riihimäki-Pietari (nyk. Leningrad) maksoi sekin 74.000 mk/km. Tämä oli ns. hätäaputyö työttömille ja väki tuli halvalla mukaan.
Vaasan rataa oli 306,5 km ja Tallqvist teki sen puoleen budjettiin. Mutta lisäihme oli se, että rata valmistui puolitoista vuotta ennen aikojaan. Nykyäänhän tahtoo mennä hommat just päinvastoin. Vaasan radan edullisuus vaikuttikin siihen, että Suomeen rakennettiin nopeasti erittäin tiheä rautatieverkosto sen ajan mittapuun mukaan. Elettiinhän tsaarin aikaa ja lisäetuna tuli sama raideleveys kuin nykyisessä neuvostoliitossa. Tästä on arvaamaton etu tämän päivän keskinäisessä kaupankäynnissä.
Juhlia siis osattiin. Juhla jatkui kaupungintalolla ja väkeä oli 600 henkeä eli tupa täysi. Koko kaupunki oli juhlavalaistu ja Hovioikeudenpuistikolla paloi 300 pientä tervapataa. Ne kuuluivat silloin aina juhlien koristeisiin.
Kolme insinööriä
Tässä Vaasan radan ennätystehtailussa kunnostautui kolme insinööriä. Lennart Gripenberg antoi lyhyen, mutta voimakkaan panoksensa työhön. Mies oli muuten eversti jo 27-vuotiaana. Hän rakensi radan Tampereelta Vaasan läänin radalle. Gripenberg oli kiivas mies ja hän menikin Ouluun 1900 vuoden venäläisen kielimanifestin kimpaannuttavana. Hänen harrastuksenaan oli teollisuusyritysten historian tutkimus.
Toinen oli Karl Appelgren, Vaasan oma poika. Hän oli tullut ylioppilaaksi täällä ”kymnaasista” ja kävi Helsingissä Polyteknillisen koulun. Sittemmin hän teki komean elämäntyön vakuutusajalla Suomen teollisuuden perustaman Indursti-Brand johdossa.
Kolmas kova insinööri oli Herman Norrmén. Vaasan radan valmistuttua hän toimi jonkun vuoden USA:ssa ja palasi takaisin tekemään Savon rataa. Sitten hän olikin jo Helsingin kaupungininsinööri. Hän kuoli traagillisesti vieraan käden kautta vahingossa Taalintehtaalla Kemiössä, kun eräs työmies tappoi hänet mielenhäiriössä. Nekrologissa (muistokirjoitus) lukikin: – Ei ollut jalompaa sydäntä, oikeamielisempää ihmistä.
Mainittu Vaasan rautatieasema on luku sinänsä.
Edes sen piirtäjää ei varmuudella tiedetä. Luultavasti se oli jokin silloinen rautatiehallituksen suunnittelija, jotka piirsivät näitä suomalaisia asemarakennnuksia. Ratojen puolelta pylväineen se muistuttaa erehdyttävästi Villin Lännen saluunan edustaa. Aikoinaan Spede kuulemma meinasi tulla sinne filmaamaan asianmukaista kohtausta. Mene ja tiedä!
Nykyään ajetaan Helsinkiin täältä nopeimmalla junalla noin neljään tuntiin. Siellä vauhdin hurmassa muistakaa, että kun rata valmistui, niin päätähuimaava nopeus oli peräti 25 kilometriä tunnissa.
Peku Haapalinna
Toimittaja Pertti ”Peku” Haapalinna, myöh. Sommerfelt kuoli Vaasassa 27.12. 2013 vaikean sairauden murtamana. Hän oli syntynyt 27. 09. 1933 Terijoella. Pekua jäivät kaipaamaan lapset perheineen ja laaja ystävien joukko.
Pertti ”Peku” Sommerfelt (aik. Haapalinna) kirjoitti vuosina 1988-90 kymmeniä artikkeleita vaasalaisiin ilmaisjakelulehtiin Vasa Tindning, Vaasan Ikkuna ja Uusi Vaasalainen.
Sommerfelt luovutti kirjoituksiensa oikeudet Tapio Parkkarin ylläpitämälle vaaslaisia.info sivustolle kesällä 2006.
Lue lisää: