Related Articles
ISÄNMAA-lasimaalaus Pohjanmaan museossa
Isänmaa-lasimaalaus
on näyttävä osa Pohjanmaan historiallisen museon Vapaussodan
muistohallia. Tilan vihki tarkoitukseensa juhlallisin menoin
Tasavallan Presidentti Lauri Kristian Relander 1. päivänä
heinäkuuta 1930.
Muistohallin lasimaalaus on
ikkunassa, josta ulkovalo tulee huoneeseen lännestä päin, meren
puolelta. Rakennuksen ulkopuolella lasimaalauksen alapuolelle on
seinään valmistettu Karl ja Elin Hedmanin uurnahauta.
Lainauas Pohjanmaan museon sivulta:
”Pohjanmaan museon
vapaussodan muistohallin suunnitteli ja toteutti Karl Hedman uuteen
museorakennukseen, joka vihittiin käyttöön kesäkuussa vuonna
1930. Muistohallissa Hedman halusi osoittaa kunnioitustaan Suomen
vapaussotureille, jotka olivat johtaneet Suomea itsenäisyyteen,
mutta joiden suoritus oli hänen mielestään liian nopeasti
unohtunut. Muistohalliin sijoitettiin vapaussodan johtohahmojen
pronssiin valetut muotokuvat, joista merkittävimmät olivat
ylipäällikkö C. G. Mannerheimin ja valtionhoitaja P. E.
Svinhufvudin muotokuvat.
Muistohallin
ikkunaa koristaa Henry Ericssonin lasimaalaus ”Isänmaa”,
lattiaa peittää C. G. Mannerheimin Aasian-matkaltaan tuoma
suurikokoinen itämainen matto ja katosta roikkuu barokkityylinen
pronssiin valettu kynttiläkruunu. Venäläiset ryöstivät sen
Vanhan Vaasan kirkosta Isonvihan aikana, mutta se onnistuttiin
saamaan takaisin Vaasaan ensimmäisen maailmasodan
aikana.
Muistohallin esikuvat löytyvät
antiikista, jonka traditiota kunnioittaa sankareitaan on
vuosisatojen aikana jatkettu eri puolilla Eurooppaa. Tällaisia
”siviilitemppeleitä” on rakennettu mm. Pariisin Pantheoniin
(1791) ja Saksan Regensburgiin (Walhalla). Suomen suurmiehet saivat
1870-luvulla oman ”kulttigalleriansa” Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran juhlasalissa. Tilaan sijoitettujen artefaktien avulla
muistohallista muotoutuu isänmaallinen installaatio, jossa
jokaisella elementillä on hallin sanomaa vahvistava
merkitys.
Muistohalli on oman aikansa
historiallinen monumentti, jossa kansallinen näkökulma yhdistyy
antiikin ilmaisutraditioon. Sen tarkoituksena oli nostaa esiin
taistelu maan vapauden ja läntisen kulttuuriyhteisön puolesta. Se
muistuttaa myös Vaasan menneisyydestä valkoisena pääkaupunkina
vuonna 1918.”
Lainaus päättyy
Toinen
lainaus:
POHJANMAAN HISTORIALLISEN MUSEON OPAS, laatinut
1932 -1933 Arne Appelgren, s. 11.
”Ikkunan
lasimaalaus on vertauskuvallinen esitys Isänmaastamme. Ylinnä
näemme Menneisyyden, historian hengen hahmossa, liitelevänä
naishahmona, joka käsissään pitää soihtua ja palmunoksaa;
keskellä kuvataan Tulevaisuudentoivoa nuorena äitinä, joka nostaa
ojennetuin käsivarsin pientä lastansa; tämän alla on Nykyhetki,
täysivarusteinen mies, joka nojaten kätensä miekan kahvaan on
valmis puolustamaan kalleimpia arvojansa; alinna Suomen keltainen
leijona, Pohjanmaan kuusi kärppää ja Vaasan lyhde, valtakunnan,
maakunnan ja kaupungin vaakunat.”
Lainaus päättyy
”Vuonna 1922 Albert
Gebhardin luonnostelema idea Vapauden temppelistä ei toteutunut
Vaasaan Hietalahteen.
Sen sijaan Karl Hedman antoi
temppelisuunnitelmille henkilökohtaisen revanssin Pohjanmaan museon
uuden rakennuksen muodossa, joka valmistui 1930. Antautuneesti hän
suunnitteli siihen Vapaussodan muistohallin. Hedman valitsi siihen
10 vapaussodan sankaria, joihin kuuluivat esimerkiksi Mannerheim,
Oskari Peltokangas ja Hannes Ignatius. Heidän rintakuvansa
nostettiin korkeille mahonkipylväille, joka eleenä merkitsee
apoteoosia (korotetaan kuoleman jälkeen jumalaksi). Menettelyn
esikuva löytynee Regensburgin temppelistä Walhallasta, joka
rakennettiin Atenan Parthenonin mukaan 1830-42 ”saksalaiselle
kunnialle”.
Lue lisää alkuperäisestä lähteestä: Vaasa ennen ja nyt
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/01/isanmaa-lasimaalaus.html
