Related Articles
J:Kangas: Katunimistön periaatteet
Kun uuden Vaasan (nykyisen kantakaupungin) asemakaava vahvistettiin 1.8.1855, se ei sisältänyt kadunnimiä, vaan ne vahvistettiin senaatissa erillisellä piirustuksella ruotsinkielisinä. Kantakaupungin katunimistö kuvaa hyvin tuon ajan tapaa nimetä kadut niille ajatellun tai toteutetun toiminnan mukaan.
Kauppapuistikko ajateltiin kaupan valtaväyläksi, Koulukadun varrella sijaitsivat koulut, Raastuvankadun ja Hovioikeudenpuistikon varrella sijaitsi maallinen oikeus, Kirkkopuistikolle asettuivat hengellisen vallan temppelit. Kuvaavaa kantakaupungin nimihistorialle on, että Koulukatu ja
Raastuvankatu vaihtoivat paikkaa, kun raatihuone myytiin valtiolle koulutaloksi ja raastuvanoikeus muutti kaupungintaloon. Rauhankatu oli ensimmäinen katu joka Klemetinniemelle raivattiin, se sai nimensä juuri päättyneen itämaisen sodan rauhanteon muistoksi. Myöhempiä asemakaavoja laadittaessa pyrittiin kadut nimeämään ko. kaava-alueella yhtenäisen aiheen mukaan.
Vaasassa aiheina ovat olleet mm. merenkulku, ammatit, eläimistö, kasvit, marjat yms. Tällä pyrittiin siihen, että kaupunkilaiset kadun nimen mukaan voisivat paikallistaa, mistä kaupunginosasta tai asuinalueesta oli kysymys. Tästä hyväksyttävästä periaatteesta on kuitenkin kaavoja laajennettaessa monesti poikettu, ja kuvatunlaisia aihepuhtaita asemakaavoja on enää siellä, missä kaava-aluetta ei ole laajennettu.
Katuja nimetään usein myös aikaisemman asutuskulttuurin mukaisilla paikan, talon, asukkaan taikka tapahtuman mukaan. Tällaisia kadunnimiä Vaasassa on vähän. Vaikuttimena lienee kaavan laatijan tai nimitoimikunnan puutteellinen paikallishistorian tuntemus.
Vaasan katuja on nimetty myös historiallisin perustein, sekä kaupungin kehitykseen vaikuttaneiden merkkihenkilöiden mukaan. Tällaisia katuja Vaasassa on kuitenkin hämmästyttävän vähän. Kuitenkin ansioituneen vaasalaisen nimi kadulle annettuna on pysyvä, ”neuvokset tulevat ja menevät”.
Katujen rakenteesta
Palosta viisastuneena kaavoitettiin Vaasan kadut leveiksi, puistikot jopa 35 metrin levyisiksi. Alkuperäisessä rakennusjärjestyksessä määrättiin kadun ja tontin rajaan noin 1,5 metrin levyinen istutettava vihervyöhyke. Sen vierellä oli jalkakäytävä, joka alkuaikoina oli erotettu ajoväylästä hirsirotvallilla, sadepäivinä sen liukkailla pinnoilla pojat seikkailivat kuin tukinuitossa (Heikki Klemetti). Ajoradat myös olivat aluksi hiekkapintaiset, tavattoman kuraiset keväisin ja syksyisin.
Vuosisadan vaihteessa katuja alettiin päällystettiin mukulakivillä ja hakatuilla ns. nupukivillä. Vaikeina työllisyysvuosina vuosisadan vaihteessa kaupunki osti kivimiehiltä nupukiviä myös varastoon. Vastarakennettuja katuja revittiin paljon auki viemärityön aikana 1889-1904, näihin aikoihin myös tontin rajalla olleet viheralueet poistettiin. Vesijohtoverkoston rakentaminen 1913-15 vauhditti myös katujen kiveämistä. Katukivet irrotettiin Nupukalliosta nykyisen Olympiakadun varrelta. Kiviä louhittiin niin paljon, että entinen Nupukallio muuttui Nupumontuksi. Lähitukevaisuudessa Nupumonttu on suunniteltu autojen paikoitushalliksi.
Nimitoimikunnat
Vaasaan tehtiin suuri alueliitos vuoden 1935 alusta, sen johdosta asetettiin 1938 ensimmäinen nimitoimikunta miettimään liitosalueille ja niiden kaduille nimet. Nimitoimikuntaan kuuluivat tuolloin puheenjohtajana kaupunginjohtaja Eino Rostén sekä jäseninä johtaja Valter Swanljung, hovioikeudenneuvos A. F. von Willebrand, rehtori J. Fr. Antola, opettaja Alex Lindfors ja kaupungininsinööri I. I. Holming. Seuraava nimitoimikunta asetettiin 1944, siihen kuuluivat kaupunginjohtaja Eino Rostén, U. A. Lanamäki, Axel E. Laxén ja Laine Kontturi.
Vuoden 1953 katunimitoimikunta johti Osmo Tuominen ja jäseninä olivat Paavo Salmi, kaupungingeodeetti John Weckström, kaupunginarkkitehti Nils Kostiainen, hrat Harjunpää ja Ragnar Krook. Tuolloin kaupunkiliitto
Jussi Kangas ehdotti jonkin kadun nimeämistä Sibeliuksenkaduksi, mutta sitä ei toteutettu. Vuonna 1954 katunimitoimikuntaan vaihdettiin Krookin tilalle Forsberg, muuten toimikunta oli ennallaan. Vuoden 1965 katunimitoimikunnan puheenjohtajana ja sihteerinä toimi Jarl Finne, jäseninä Reino Ignatius, Kaarlo Rodén ja Eino Sainio.
Jussi Kangas
Vaasalainen paikallishistoroitsija ja kunnallispoliitikko Jussi Vihtori Kangas (18.11. 1936 Ylistaro -11.04. 2012) Vaasa) Jussi Kangas (69) oli historiafriikki. Henkilöhistoria, ihmiskohtalot ja tapahtuneen yleiset ja salatummat yhteydet vetivät Kangasta vastustomattomasti puoleensa.
