Related Articles
Satiiri on tyylikeino tai tekstin sävy, jonka tarkoitus on kritisoida kohdettaan kärjistysten ja pilkan avulla. Se hyökkää ihmisten tai yhteiskunnan heikkouksia ja paheita vastaan, joita se paljastaa naurun ja huumorin keinoin.
Satiiri murtaa totuttuja näkökulmia ja pyrkii tarjoamaan huvituksen lisäksi lukijalleen ajattelemisen aihetta. Näin satiiri eroaa sellaisesta pilkasta, joka pyrkii yksinomaan loukkaamaan toista. Joskus satiiri tosin on lähinnä härnäämistä ja kiusantekoa, joten raja pilkkaan on häilyvä.
Satiirilla on pitkät perinteet. Veijo Hietala toteaa, että niin kauan kuin on harjoitettu julkista valtaa, vallankäyttäjille on myös naurettu. Naurun avulla vallankäyttäjien asemaa on mahdollista murtaa. Pilkan, ivan ja satiirin kohteeksi alistetut vallankäyttäjät näyttäytyvät pienempinä ja helpommin käsiteltävinä. Hyväntahtoinen huumori voi myös tehdä vallankäyttäjästä läheisemmän ja inhimillisemmän.
Satiirilla on ollut erityinen merkitys totalitaarisissa maissa. Satiirin avulla on viestitty asioista, joista muuten on ollut kiellettyä puhua. Hienovarainen satiirin muotoon puettu kritiikki pääsee sensuurikoneiston läpi todennäköisemmin kuin asian suoraan sanominen. Jos haluat tietää lisää satiirin historiasta, kuuntele akatemiatutkija Sari Kivistön haastattelu Yle Areenasta. Kivistö on tutkimuksessaan jäljittänyt suomalaisen satiirin piirteitä 1600-luvulle asti.
Satiiria on sanottu vaikeaksi tyylilajiksi ja verkko viestintäympäristönä on tehnyt monitulkintaisesta satiirista entistä hankalammin tunnistettavaa. Verkkoympäristössä on lukuisia satiirin tyylilajikseen valinneita nettisivuja. Vaikka satiiri voi käsitellä asioita mustavalkoisesti ja vääristellä faktoja, lähtökohtaisesti satiirisivustojen tarkoitus ei ole johdattaa lukijoitaan harhaan. Kaikki käyttäjät eivät kuitenkaan kiinnitä huomiota sivustojen luonteeseen ja juttuja voidaan jakaa sosiaalisessa mediassa oikeina uutisina. Etenkin vieraalla kielellä satiirin tyylilajia voi olla vaikea tunnistaa.
Tunnettuja satiirisia nettisivuja ovat esimerkiksi The Onion sekä suomalaiset Lehti ja Uutissirkus.
Internetissä oikea tulkinta on monimutkaista, sillä sisältöjen merkityksillä ja monitulkintaisuudella leikitellään tarkoituksellisesti. Etenkin anonyymeissä keskusteluympäristöissä ulkopuolisen voi olla miltei mahdotonta olla varma, onko sisältö tarkoitettu satiiriseksi vitsiksi, vaikkapa ääriajattelun parodioinniksi, vai onko sillä esimerkiksi rasistinen motiivi.
