Related Articles
Pelkkä leikkauspolitiikka tappaa
Ovatko EU ja Suomi unohtaneet köyhät? Tätä on kysytty minulta monta kertaa. Vastaus on, että Euroopassa ei tehdä tarpeeksi köyhien eteen.
Köyhyys lisääntyy. Vuosien 2008 ja 2013 välillä köyhien osuus Euroopan unionissa nousi 117:sta 122 miljoonaan.
Olin kirjoittamassa oman S&D-ryhmäni edustajana muutama viikko sitten koko parlamentin hyväksymää päätöslauselmaa, jossa todetaan, että asialle on ihan pakko tehdä jotain.
Yksisilmäinen leikkauspolitiikka lisää köyhyyttä ja vaikeuttaa kaikkein köyhimpien asemaa, sellaisten, jotka tarvitsisivat apua kaikkein kipeimmin.
Leikkaukset kirjaimellisesti tappavat. Köyhyys ei vielä tapa, mutta sen seuraukset kyllä.
Tämä on nähty traagisimmin Kreikassa, jossa peruspalveluista leikkaaminen on johtanut tuberkuloosin kaksinkertaistumiseen, malarian paluuseen, HIV-tartuntojen räjähdysmäiseen kasvuun sekä itsemurhien lisääntymiseen 45 prosentilla ja lapsikuolleisuuden kasvuun 21 prosentilla.
Muun muassa tämän toteaa kansainvälinen tutkimusryhmä, jonka tutkimus esiteltiin tiedejulkaisu The Lancetissa.
Tutkijat eivät päästä EU:ta helpolla. He huomauttavat, että lain mukaan komission täytyy tehdä arvio siitä, miten EU:n toteuttama politiikka vaikuttaa ihmisten terveyteen.
Mainitsimme tämän muutamaankin kertaan suuren valiokunnan kannoissa, vaikka olimme hyväksymässä tiukkoja ehtoja tukipaketille.
Toisaalta ulkopuoliset lainoittajat eivät ole sanelleet, mistä leikata ja mistä ei. Lopulta lähes kaikesta on leikattu.
Kansainvälinen tutkijaryhmä vertailee Kreikan, Espanjan ja Portugalin tilanteita Islantiin. Myös siellä koettiin valtava, koko maata ravistellut talouskriisi.
Islannissa ei kuitenkaan suostuttu leikkaamaan terveydenhuollosta, vaikka IMF vaati maata karsimaan yhteiskunnan turvaverkkoja.
Islantilaiset välttivät talouskriisin terveydelliset seuraamukset, jotka kylvävät nyt tuhoa Etelä-Euroopassa. Itsemurhat tai lapsikuolleisuus eivät kasvaneet.
Tutkimuksessa vertailtiin myös talousromahdusten ja lamojen seurauksia ympäri maailmaa Yhdysvaltain 1930-luvun lamasta alkaen.
Tutkijoiden mukaan on selvää, että talouskatastrofit eivät tapa ihmisiä. Ihmisiä alkaa kuolla, mikäli talousromahdusta seuraa liian tiukka kiristyspolitiikka. Luottoluokituksen pitäminen AAA-kunnossa ei lämmitä, mikäli ihmisiä kuolee sen takia käsiin.
Toivon ja hiukan uskonkin, että EU on ottamassa opiksi ja ymmärtää talouskriisien seurauksia paremmin kuin pelkän leikkauspolitiikan kautta. Komissio on esimerkiksi oman S&D-ryhmäni vaikuttamistyön vuoksi lisännyt ohjelmaansa tavoitteen AAA-luokan sosiaalisesta Euroopasta.
Nyt rakennetaan myös sisältöä sosiaaliselle pilarille. Tämän komission hyväksyimme vain näillä lupauksilla ja kasvuhakuisemmalla talouspolitiikalla. Sen yksi konkreettinen osa on strategisten investointien rahasto, jonka käyntiin saattaminen on komissaari Kataisen tehtävänä.
Elvyttämällä ehkäistään kuolemia.
Otetaan esimerkiksi energiatehokkuus ja rakennuksien saneeraukset. 12 prosenttia EU:n kansalaisista ei pysty pitämään kotiaan riittävän lämpimänä. 16 prosenttia asuu asunnoissa, joiden katto vuotaa ja seinät ovat kosteat.
Huonoista asuinolosuhteista koituu EU:n terveydenhoitojärjestelmälle vuosittain 170 miljardin euron lasku. Se on jättimäinen summa rahaa, yli kolme kertaa koko Suomen budjetti.
Asuntojen korjaaminen toisi työpaikkoja. Remontit säästäisivät Eurofoundin mukaan pelkissä sairaanhoitomenoissa ensimmäisen vuoden aikana noin kahdeksan miljardia euroa, tulevaisuudessa hyötyjä olisi vielä enemmän.
Jopa vauraassa Britanniassa kuolee talvisin yksi ihminen, useimmiten vanhus, joka seitsemäs minuutti kylmyyden aiheuttamiin sairauksiin.
EU:n köyhimmillä ei ole varaa lämmittää tarpeeksi, valinnan joutuu tekemään ruoan ja lämmön välillä.
Nykyään energiatehokkuus on usein rikkaiden etuoikeus, koska köyhillä ei ole varaa vaihtaa kodinkoneita energiatehokkaampiin ja vanhat remontoimattomat talot syövät enemmän energiaa kuin uudet.
EU ja Suomikin voisivat auttaa köyhimpiä energialaskujen kanssa esimerkiksi tarjoamalla Euroopan investointipankin välityksellä korottomia tai matalakorkoisia lainoja, joilla ihmiset voisivat eristää talonsa paremmin, hankkia energiatehokkaita laitteita tai vaikkapa maalämpöpumpun.
Suomessa kysyntää voisi olla myös alhaisten korkojen kouluremonteille.
Rakentamisessa syntyy työpaikkoja ja tutkimuksista tiedämme, että asianmukainen työpaikka on paras tapa torjua köyhyyttä.
MIAPETRA KUMPULA-NATRI
europarlamentaarikko
Vaasa
