Related Articles
Merinovan historia ja saavutukset
Merinova syntyi 1980-luvun lopussa vuonna 1989. Lähtökohtana oli osaltaan vaasalaisen teollisuuden omistussuhteissa tapahtuneet muutokset ja osaltaan muutos suurten yritysten toiminnassa, jossa syntyi alihankintaverkostot.
Ensimmäisen kerran teknologiakeskuksen perustamisen tarve on mainittu Esa Pekkolan toimesta 1987. Pekkola toimi tuolloin Strömberg Oy:n (myöhemmin ABB Oy) Vaasan tehtailla tuotantojohtajana.
Merinova perustettiin Vaasan kaupungin ja Vaasan yliopiston toimesta 1989, mutta Vaasan seudun teollisuus ja muukin elinkeinoelämä lähti voimakkaasti Merinovan omistukseen mukaan. Merinova on perustamisestaan lähtien ollut valtaosaltaan teollisuuden ja elinkeinoelämän omistama. Näin Merinova poikkeaa omistukseltaan muista teknologiakeskuksista ja alueellisista kehitysyhtiöistä Suomessa.
Sundom Smart Grid
ABB, Vaasan Sähkö -konserni, Anvia ja Vaasan yliopisto testaavat ja pilotoivat INKA-ohjelman rahoituksella uusinta älykkään sähköverkon teknologiaa Vaasassa sijaitsevassa Sundomin kylässä, Merinova toimii hankkeen päähakijana ja projektipäällikkönä.
Maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen älyverkkopilotin tavoitteena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta sekä luoda edellytykset tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämiselle alueen kotitalouksissa.
Sundomissa oleva kattava valokuituverkko mahdollistaa reaaliaikaisen mittaustiedon siirron digitaalisessa muodossa. Tieto kerätään palvelinkeskukseen, jossa se on kaikkien hankkeessa mukana olevien toimijoiden käytettävissä. Tämän ansiosta Vaasan yliopisto pystyy ainutlaatuisella tavalla tutkimaan maakaapeloinnin ja verkostoautomaation vaikutuksia ja kustannustehokkuutta todellisessa ympäristössä. Tavoitteena on, että kuluttajat saavat sähköä luotettavasti ja mahdollisimman edullisesti.
Energylab (nyk.VEBIC)
Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen Energylab (nyk.VEBIC) tarjoaa valmistuttuaan korkeakouluille ja yrityksille uusia mahdollisuuksia kokonaisenergiajärjestelmän tutkimiseen. Laboratorion tavoitteena on vahvistaa suomalaisen energiaklusterin asemaa maailmalla ja lisätä tutkimusyhteistyötä.
Laboratoriorakennus valmistui kesäkuussa 2016 ja laboratorion tutkimusinfra valmistunee loppuvuodesta 2016. Myöhemmin laboratoriokokonaisuus täydentyy bio-, geo- ja uusiutuvan energian, älykkäiden sähköverkkojen ja sähkönjakelun sekä laitteiden välisen kommunikaation tutkimiseen erikoistuneilla yksiköillä. Suunnitteilla olevat laboratoriot edustavat teknologia-alueita, joissa suomalaiset energia-alan yritykset ovat jo nyt vahvoja.
”VEBIC vahvistaa Vaasan yliopiston tutkimusosaamista ja resursseja, mutta yhtä lailla saamme nostettua koko Suomen energiaosaamista. Tavoitteena on, ettei Suomen sisällä lähdetä rakentamaan sellaisia hankkeita tai rakenteita, jotka kilpailevat keskenään. Toivottavasti uusi laboratorio ja sen huippuluokan energiainfra houkuttelee Suomeen myös ulkomaisia tahoja”, Anna-Kaisa Valkama Merinovasta korostaa.
INKA-Ohjelmasta saatuja merkittäviä hankkeita
Vaasa valittiin luontevasti vetovastuuseen Innovatiiviset kaupungit INKA -ohjelman Kestävät energiaratkaisut -teemassa, koska alueella sijaitsee Pohjoismaiden suurin energiateknologian keskittymä. Merinova on käytännön toteuttaja Vaasan vetovastuussa olevasta Energia-INKAsta. INKA-Ohjelma jatkuu vuoden 2017 loppuun.
INKAssa Vaasa on saanut käynnistymään useita suuria hankkeita, joista merkittävimpiä tutkimus- ja kehitysalustoja ovat Energylab, Sundom Smart Grid ja Wasa Station.
Tekes on myöntänyt INKA-ohjelman rahoituksen myös Wasa Station -hankkeen innovatiivisten energiaratkaisujen selvittämiseen sekä koko korttelin kattavan energiayhtiön perustamiseen.
Hankkeessa etsitään innovatiivista ja käyttäjille edullista kokonaisenergiajärjestelmää kerralla koko korttelille sekä suunnitellaan energiajärjestelmää hallinnoivan yhtiön toimintamalli. Vastaavaa ei ole aiemmin toteutettu ainakaan Suomessa. Hankkeella on myös kansainvälistä uutuusarvoa. Valmistuessaan Wasa Station on näyteikkuna suomalaisten energiateknologiayritysten osaamiseen.
Vaasan seudun toimijoille INKAsta on tullut useita miljoonia. Hankkeiden yhteenlaskettu budjetti on noin 9 Me, josta Tekesin tuen osuus on yli 5,5 Me.
Technobothnia
Vaasan teollisuuden kansainvälistyessä ja viennin osuuden kasvaessa alettiin teollisuudessa ymmärtää korkeamman teknisen opetuksen tarve, jotta yritysten henkilöstö pärjäisi kansainvälisessä kilpailuissa tohtorikulttuurimaiden Saksan, Sveitsin ja USA:n kanssa. Vähitellen 90-luvulla alettiin suunnitella Vaasan yliopistoon teknillistä tiedekuntaa. Ensimmäisen OSKE-kauden aikana työryhmä, jota Esa Pekkola esitti, että Vaasaan tarvitaan moderni tekniikan laboratorio.
Teknillinen opetus vaatii luonnollisesti modernit hyvät laboratoriotilat. Kun kaupunki oli hankkinut yliopiston käyttöön Vaasan Puuvillan tehdaskiinteistön ja Palosaarella sijaitsi yliopiston lisäksi Sekä suomen – että ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu syntyi ajatus yhdistää kaikkien kolmen opinahjon teknisen opetuksen laboratoriotarpeet. Kun alueen teollisuus lisäksi sekä lahjaprofessuurein, että laitelahjoituksin tuki teknisen opetuksen laboratoriojärjestelyä, saatiin kaupungin suosiollisella myötävaikutuksella rakennetuksi moderni ajan tasalla oleva Technobothnia-laboratorio, joka palvelee myös vuonna 2004 päivänvalon nähnyttä Vaasan yliopiston teknillistä tiedekuntaa.
Osaamiskeskusohjelma
Olemassaolonsa alkuvuosina 90-luvun puoliväliin asti Merinova keskittyi toimimaan alihankintateollisuuden neuvonta/kouluttaja- ja tukiorganisaationa. Kun TEM 90-luvun puolivälissä käynnisti osaamiskeskusohjelman, lähti Merinova mukaan toimintaan, koska ohjelman sisältö sopi hyvin Vaasan energiateknologian profiiliin. OSKE-toiminnan alkuvuosina Merinovan aloitteesta ja sen vetämänä toimi kolme ohjelmaa Enertekno, Ekoenergia ja Innovation Management, joiden alle Merinovan hankkeet ryhmiteltiin.
OSKE-toiminnan loppuvuosina 2007-2014 Merinova toimi valtakunnallisen energiaklusterin koordinaattorina ministeriön suoran rahoituksen turvin.
Kuva: Vebic – Palosaari
Alkuperäiselle sivulle
