Täysistunto ja suullinen kyselytunti 112/2014
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvoverolain muuttamisesta (13.11.2014)
Maria Tolppanen (ps):
Arvoisa puhemies! Ajoneuvovero ja ajoneuvoveron korotus jälleen kerran lyö korvalle köyhiä ihmisiä ja duunareita ja sellaisia ihmisiä, jotka eivät asu pääkaupunkiseudulla niinkään, vaan asuvat nimenomaan Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa. Sellaisia ihmisiä, jotka joutuvat käyttämään autoa joka ikinen päivä päästäkseen töihin ja päästäkseen töistä takaisin. Meillä on tulossa nyt käsittelyyn tännekin erilaisia edellytyksiä, mitä työttömän täytyy tehdä, jotta hän voisi etuutensa säilyttää. Siellä on esimerkiksi sellainen kohta, että töihin pitää mennä 80 kilometrin päähän, ja jos on käytettävissä oma auto, niin sitä omaa autoa on käytettävä. Nämä ovat kestämättömiä asioita. Minusta on ihan käsittämätöntä, että SDP:n puolelta kehdataan esittää tällaisiin asioihin korotusta tällä hetkellä, kun maalla ja ihmisillä menee muutoinkin huonosti. Nyt pitäisi saada ostovoimaa, nyt pitää saada ihmisille käteistä rahaa, rahaa, jolla voidaan ostaa tavaroita, koska vain kulutus ja kysyntä takaavat sen, että tavaroita tehdään, ja kun tavaroita tehdään, niin silloin tulee uusia työpaikkoja. Tavaroita ei synny ilman, että ihmiset niitä tekisivät.
Mitä taas tulee sähköautojen hintoihin: kun me tiedämme sen, että sähköauto on kuitenkin kaiketi tällä hetkellä ympäristöystävällisempi kuin bensiiniversio, niin ehkä kannattaisi kiinnittää huomiota siihen, millä hinnalla niitä autoja saa, eikä niiden osalta ainakaan pitäisi hintaa veroilla nostaa, vaan ne pitäisi saada myöskin ihan keskiluokkaisen ihmisen ostettavaksi. Myöhemmin, kun ne tulevat vähän vanhemmiksi, niin köyhemmätkin voivat ostaa, koska tässä maassahan köyhät ihmiset eivät saa uutta autoa koskaan, kulkipa se dieselillä, bensalla tai sähköllä. Aina on tyydyttävä 10—15 vuotta vanhaan autoon. Tämä on muuten yksi tapa pitää se autokanta varsin vanhana ja epä-liikenneturvallisena.
Maria Tolppanen (ps):
Arvoisa puhemies! Kun puhutaan verojen keräämisestä, niin kannattaisi ehkä kerätä niitä veroja sieltä, missä on ottaa jotakin. Jos nyt ruvetaan rokottamaan ihmisiä, jotka asuvat maaseudulla, pitävät maaseudun elävänä ja eläväisenä, joutuvat kulkemaan töissä niillä vetopaikkakunnilla, suurimmilla paikkakunnilla, ja jollei ole yksinkertaisesti olemassa julkista liikennettä, sinne on mentävä omalla autolla, mutta jos se tehdään niin kalliiksi, että työnteko ei enää kannata, niin se tarkoittaa sitä, että ihmiset jäävät pois töistä, tavalla tai toisella, siirtyvät yhteiskunnan elätettäväksi. He tarvitsevat sen jälkeen tulonsiirtoja, jotta he tulevat toimeen, ja silloin ei tietenkään tarvitse kyllä ollenkaan verottaa tästä autostakaan yhtään mitään, koska auto varmasti seisoo, kun ei yksinkertaisesti ole rahaa ostaa sitä bensiiniä eikä yksinkertaisesti ole varaa käyttää sitä autoa.
Kyllä minusta niin kuin semmoinen jonkinlainen inhimillisyys pitäisi löytyä tässä maassa verotettavaan tuloon ja siihen, että miten sitä tehdään. Me voisimme tätä Wahlroos-veroa, joka tuli edelliseltä valtiovarainministeriltä — kiitos hänelle edelleenkin siitä, että hän ajoi Wahlroos-veron läpi — sitä voitaisiin tätä korotettua verokantaa ryhtyä perimään myös ihmisiltä, jotka tienaavat 70 000 euroa kuukaudessa. Tiedän, että tämä kirpaisee nytten teihin, kun sanon näin, koska teillä on kansanedustajan palkka ja se on yli 70 000 euroa vuodessa. Mutta minä olisin valmis maksamaan kyllä vähän enemmän. Vähän enemmän veroa siitä, jotta joku sellainen kanssaihminen, joka ei tienaa aivan yhtä hyvin — joka elää alle esimerkiksi sen 16 100:n, missä on valtionverotuksen raja — hänellä menisi vähän paremmin. Edes sen verran paremmin, että hän saisi kompensaatiot lapsilisäleikkauksista, jotka nekin kohdistuivat näille kaikkein pienituloisimmille, kaikkein hankalimmissa tilanteissa oleville ihmisille.