Related Articles
Kansaneläkelaissa ja työeläkelaeissa määritellään, milloin henkilöä pidetään työkyvyttömänä. Toisen mukaan hän voi olla työkykyinen ja toisen mukaan samaan aikaan työkyvytön. Tämä ilmenee sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok) vastauksesta kansanedustaja Maria Tolppasen (ps) aiheesta tekemään kirjalliseen kysymykseen.
Tolppanen ihmettelee
Sekoilua työkyvyttömyydestä
– Ihmeellistä pompottelua ihmisten elämällä ja toimeentulolla, Tolppanen toteaa.
Kansaneläkelain mukaan ihminen on työkyvytön, jos hän ei voi tehdä työtään sairauden, vian tai vamman takia. Julkisten alojen työeläkelakien mukaan eläkkeen saamiseen vaikuttaa se, alkaako työkyvyttömyys palvelussuhteen aikana vai sen päätyttyä. Jos se alkaa työssä ollessa, arviointi perustuu siihen, onko eläkkeen hakija tullut kykenemättömäksi omaan virkaansa tai työhönsä.
Jos taas työkyvyttömyys ilmenee vasta työsuhteen päätyttyä, työkykyä arvioidaan suhteessa sellaiseen saatavissa olevaan työhön, jota työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää tekevän, todetaan vastauksessa.
– Tilanne on kestämätön. Jos teoriassa on olemassa työtä osatyökykyiselle mutta käytännössä ei, on asia lohduton eläkkeenhakijan kannalta, Tolppanen sanoo.
Hänestä käsittämätöntä on myös se, että työkyvyttömyyttä arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat.
– Miten asuinpaikka ja koulutus vaikuttavat siihen, jos ihmisellä katkeaa verisuoni päästä ja hänestä tulee sen seurauksena työkyvytön? ihmettelee Tolppanen.
Ministeri Paula Risikko puolustaa ristiriitaisia ratkaisuja kansaneläkelain ja työeläkelakien erilaisilla määritelmillä työkyvyttömyyseläkkeestä.
– Juuri tästä on kyse. Työkyvyttömyys pitää määritellä yksiselitteisesti, jotta kansalaisia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti, kansanedustaja Maria Tolppanen sanoo.
Risikon mukaan Kelan ja työeläkelaitoksen välillä noudatetaan niin sanottua ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyä. Tällä on tarkoitus välttää ristikkäiset päätökset silloin, kun ihminen on hakenut työkyvyttömyyseläkettä sekä kansaneläkkeenä että työeläkkeenä.
– Tämä on jälleen kerran niin sanottu kuollut kirjain. Meillä on tapauksia, joissa Kelan ja Kevan tai jonkin muun työeläkelaitoksen tulkinnan mukaan työkyvyttömyyden alkamisajalla on jopa kymmenen vuoden ero. Tämän ajan työkyvytön on saanut taiteilla toimeentulonsa kanssa. Tämä on väärin. Jos ihminen on työkyvytön, hän on työkyvytön, Tolppanen painottaa.
Toimeentulon ongelmia tulee, koska työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen tarkoituksena on taata kohtuullinen toimeentulo ja kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke turvaa vain vähimmäistoimeentulon.
Ministeri Risikko kertoo vastauksessaan, että sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituksena on keskustella syksyllä Kelan ja työeläkelaitosten kanssa ennakkoilmoitus- ja neuvottelumenettelyn kehittämisestä. Tavoitteena on varmistaa, ettei ristikkäisiä ratkaisuja synny.
Kansanedustaja Tolppanen on tehnyt lakialoitteen siitä, että sekä Kelan että työeläkelaitosten lääkärin on nähtävä potilas ennen kuin hän voi kirjoittaa lääkärintodistuksen tämän työkyvyttömyydestä tai työkyvystä.
– On kestämätöntä, että työkyvyttömyyseläkkeistä päättävät ihmiset, jotka eivät edes näe potilasta, Tolppanen sanoo.
Pia Tiusanen
