Related Articles
Uusi työttömyystilasto on karua luettavaa. Maassa oli liki 300 000 työtöntä. Luku ei kuitenkaan ole todellinen. Todellisuudessa työtä vailla on liki puoli miljoonaa ihmistä.
Miksi viralliset työttömyysluvut eivät kerro totuutta? Syy on yksinkertainen; suomalaiseen tapaan kuuluu siivota tilastot niin siedettäviksi kuin suinkin. Mutta 200 000 ihmisen siivoaminen pois tilastoista alkaa jo hipoa hokkuspokkustemppua.
Kerron kuinka se tehdään. Virallisista tilastoista puuttuvat työllistämistoimenpiteillä, työvoimakoulutuksessa tai työttömyyseläkkeellä olevat henkilöt. Nämä ihmiset ovat työmarkkinoiden käytettävissä ja tekisivät palkkatyötä, jos heille sitä annettaisiin.
Samaan aikaan, kun maassa on noin 200 000 ulkolaista työntekijää, on noin 40 000 alle 25-vuotiasta työttömänä ja lisäksi saman verran kirjojen ja kansien ulkopuolella. He elävät todennäköisesti vanhempien kustannuksella tai harmaalla taloudella. Näitä lukuja vasten on mahdotonta ymmärtää hallituksen laulua työvoimapulasta. Suomi on 5,6 miljoonainen kansa. 1,5 miljoonaa tekee työtä, 500 000 haluaisi tehdä työtä, mutta ei saa työtä. Samaan aikaan kun neljännes työmarkkinoiden käytettävissä olevista ihmisistä on työttömänä, tuodaan maahan työntekijöitä Filippiineiltä, Espanjasta ja Hollannista, muutaman maan mainitakseni.
Onko todella niin, että puolesta miljoonasta työikäisestä ja työhaluisesta ei ole tekemään niitä töitä, joihin meillä haetaan ulkolaista työvoimaa? En usko, että siitä on kysymys. Uskon ennemminkin, että kysymys on yritysten ja yhteisöjen voitontavoittelusta ja halusta käyttää halpatyövoimaa.
Meillä käytetään niin halpaa ulkolaista työvoimaa, että se kääntyy jo ihmiskaupan puolelle, kuten taannoin Pohjanmaalla kävi.
Meillä puhutaan myös siitä, että maahan tarvitaan työperäisiä maahanmuuttajia. Haluan tietää mitä tämä tarkoittaa. Tarkoittaako se Wärtsilän ja ABB:n insinöörejä? Jos näin on, mitalin toinen puoli on se, että meillä on liian vähän tai liian huonoa insinööriopetusta. Jos asialla tarkoitetaan suorittavaa porrasta, kertoo se siitä, että työvoimaa ei ole osattu kouluttaa niille aloille, joille sitä tarvitaan.
Tässäkin on syytä kääntää katseet koulutuspolitiikkaan. Kenties työperäisellä maahanmuutolla tarkoitetaankin työtä etsimään tulleita ihmisiä. No tässä on onnistuttu, ulkomaiden kansalaisia on työttöminä työnhakijoina peräti 30 000.
Näiden lisäksi maassa on lähetettyjä työntekijöitä. Tämä tarkoittaa sitä, että iso firma antaa urakan vaikkapa ranskalaiselle yritykselle, tämä myy urakan eteenpäin ja niin edelleen. Iso firma maksaa käyvän hinnan urakkakilpailun voittaneelle, mutta kun urakka myydään etteenpäin, ottaa jokainen oman siivunsa.
Kysyä sopiikin, miten käy työntekijän palkan? Onko lähetetyn työntekijän palkka samalla tasolla, kuin suomalaisen työntekijän palkka olisi, vai onko palkka kenties lähetetyn työntekijän kotimaatasoa oleva palkka, esimerkiksi romanialaisten tai puolalaisten palkka?
Niin tai näin, kaikki lähetettyjen työntekijöiden veroeurot juoksevat Suomen ulkopuolelle. Tätä perustellaan sillä, että EU:n alueella on vapaa kilpailu ja työvoiman vapaa liikkuvuus. Tästä toiminnasta ei hyödy ainakaan se, joka työvoimatoimiston ovea kolkuttaa.
Maria Tolppanen
kansanedustaja (ps)
