Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta /
Maria Tolppanen – eduskuntapuheenvuoro- Laki varallisuusverosta -12.11.2014

Maria Tolppanen – eduskuntapuheenvuoro- Laki varallisuusverosta -12.11.2014

Täysistunto 111/2014

Laki varallisuusverosta (12.11.2014)

Maria Tolppanen (ps):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin yritystukiin. Teidän kannattaisi tutustua TEMin tutkimuksiin, TEM sanoi kaksi vuotta taaksepäin näin: 15 prosenttia yritystuista on tehottomia, se on 184 miljoonaa euroa.

Tätä tehottomuutta tulee muun muassa siitä, että tukivälineitä ja tietojärjestelmiä ei yhdistetä, vaikka niitä voitaisiin yhdistää. Sen lisäksi yrityspalveluiden tekemiseen käytetään vuosittain tuommoinen 350 miljoonaa, ja niistä kunnat maksavat 250 miljoonaa. Jos esimerkiksi tehottomat tuet, joista TEM sanoo, että kaksi kolmasosaa hankkeista olisi toteutunut, vaikka ei olisi tukia saanut, poistettaisiin, säästettäisiin 200—250 miljoonaa euroa. Tämä tästä.

Toinen asia sitten, tästä ruotsin kielestä. Miksi te ruotsinkieliset ette usko siihen pakkoruotsiinne? Miksi te ette usko, että ruotsin kieltä koulussa opiskelleet lääkärit osaisivat hoitaa ruotsin kielellä potilaita esimerkiksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa? Miksi vaasalaisten pitää mennä puolet pitemmälle matkalle Turkuun, (Puhemies koputtaa) koska siellä muka puhutaan parempaa ruotsia kuin Tampereella?

Laki varallisuusverosta (12.11.2014) II

Maria Tolppanen (ps):

Arvoisa puhemies! On täysin selvää, että pelkillä veronkorotuksilla ei velkaantumista tässä maassa katkaista. Me joudumme joka tapauksessa leikkaamaan, mutta perussuomalaisten mielestä leikkaukset on aloitettava kohteista, joilla on vähiten merkitystä maamme hyvinvoinnille, työllisyydelle ja kilpailukyvylle. Tällöin leikkaukset kannattaa mielestämme kohdistaa maamme ulkopuolelle suuntautuviin rahavirtoihin sekä menoihin, joiden vaikuttavuus on huono tai jopa negatiivinen. Säästöpakettimme vähentäisikin julkisia menoja vähintään 800 miljoonalla eurolla ilman mainittavia vaikutuksia maamme kansalaisten hyvinvointiin.

Yksi asia on arvonlisäveron alarajan nostaminen vähintään 20 000:een 8 500:sta eurosta. Tämä koskisi lähinnä suutareita, räätäleitä, kampaajia, osaa hierojista, kosmetologeja, ompelijoita ja muita kädentaitajia eli sellaista ryhmää, jolla ei ole alv-vähennyksiä olemassa. He joutuvat lisäämään alvin kuluttajahintoihin, mikä tarkoittaa sitä, että kuluttajat eivät enää käytä palveluita, koska suurtyöttömyyden aikana ei yksinkertaisesti ole varaa, vaan asiakaskato uhkaa ja hyvin moni kädentaitaja joutuu laittamaan lapun luukulle. Se on taas yksi työtön lisää.

Arvoisa puheenjohtaja! (Puhemies: Puhemies!) Tässä maassa on jo 450 000 työtöntä työnhakijaa, ja hallitus haluaa tällä hetkellä pienentää työllisyysmäärärahoja. Tämä on aivan käsittämätöntä, ja tässä ajassa se on suorastaan edesvastuutonta. Tämä hallitus todellakin kehtaa polkaista vauhtia eteenpäin ja ihmistä alaspäin, jos tältä viedään työpaikka alta. Tälläkin hetkellä moni erittäin ammattitaitoinen ihminen on työttömänä ilman omaa syytään. Suomessa säästetään työttömiltä ja säästetään työttömien rahoilta, mutta ne rahat on hyvin pian syöty loppuun. Työmarkkinatuki on erittäin pieni, ja myöskin päivärahat ovat varsin pieniä. Kyllä meidän pitää pystyä auttamaan ihmisiä silloin, kun heillä on vaikeaa. Silloin on nostettava ylöspäin eikä polkaistava alas silloin, jos alamäki näyttää olevan edessä.

Siispä jos ihminen tipahtaa työttömäksi ja hänen tulotasonsa tipahtaa niin alas, että se on alle 12 000 euroa vuodessa, niin silloin ehdottomasti ensimmäisen tuhannen euron kuukaudessa pitäisi olla verotonta tuloa. Siitä ylöspäin voitaisiin verottaa, ja pikkuhiljaa tämä tuki voisi liukua alta pois siten, että 40 000 euron vuositulolla veroaste pysyisi jo ennallaan. Tämä toisi tuottavuutta, tämä lisäisi kulutusta, ja silloin kun on ostovoimaa, silloin tarvitaan tavaroita. Se lisäisi tätä kautta myöskin yrittäjyyttä ja työtä tähän maahan.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan tietopalvelun arvion mukaan lapsilisien reaaliarvio vuonna 2015 ensimmäisen lapsen osalta on lähes 30 prosenttia pienempi ja toisen lapsen osalta jo lähes 40 prosenttia pienempi kuin vuonna 1994. Silti tämä hallitus kehtaa esittää, että lapsilisiä leikataan vielä. Tämä hallitus kehtaa esittää, että indeksejä ei noudateta. Kyllä nyt on niin, että lapsilisät olisi syytä pitää siinä tasossa, mitä ne tällä hetkellä ovat, ja sikäli mikäli niitä joudutaan leikkaamaan, niin silloin niille ihmisille, jotka ovat niin pienituloisia, että tienaavat vuodessa vähemmän kuin 16 100 euroa, kompensaatio on saatava jostakin muualta kuin valtion verotuksesta, koska he eivät tulotasonsa takia maksa valtion veroa. Mutta he maksavat kyllä kunnallisveroa, ja heitä tämä asia rokottaa.

Samaten vanhusten asia on meillä täysin retuperällä. Suomi on maa, jossa ihmiset pelkäävät vanhenemista. Näin ei pitäisi olla. Meillä köyhdytetään eläkeläisiä. Indeksi on laskettu 1,1:stä 0,4:ään, vaikka yhtään sellaista kauppaa ei löydy, missä saisi näin pienellä indeksillä korotettua maitoa juodaksensa tai kahvia juodaksensa. On muistettava, että silloin kun indeksejä ei koroteta, niin se tulee koskemaan myöskin kansaneläkeläisiä, se tulee koskemaan opiskelijoita, se koskee lapsiperheitä, lapsilisiä, se koskee kaikkia. Tämä hallitus haluaa viedä koko ajan kaikkein vähävaraisimmilta, kun meillä olisi tämän sijaan olemassa mahdollisuus leikata sellaisista asioista, jotka nostaisivat tätä maata ylös, antaisivat tämän maan omille kansalaisille mahdollisuuden selvitä jopa tästä kriisistä, mikä meillä tällä hetkellä on olemassa.

Nyt me tarvitsemme yhteistä tahtotilaa. Meidän jokaisen on tehtävä jotain hyvää tämän asian eteen, jokaisen on kannettava kortensa kekoon, myös niiden, jotka tienaavat yli 40 000 euroa, ja myös myös niiden, jotka tienaavat 77 000 euroa, ja myös myös myös niiden, jotka tienaavat yli 100 000 euroa vuodessa.

Laki varallisuusverosta (12.11.2014) III

Mria Tolppanen (ps):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin yritystukiin. Teidän kannattaisi tutustua TEMin tutkimuksiin, TEM sanoi kaksi vuotta taaksepäin näin: 15 prosenttia yritystuista on tehottomia, se on 184 miljoonaa euroa. Tätä tehottomuutta tulee muun muassa siitä, että tukivälineitä ja tietojärjestelmiä ei yhdistetä, vaikka niitä voitaisiin yhdistää. Sen lisäksi yrityspalveluiden tekemiseen käytetään vuosittain tuommoinen 350 miljoonaa, ja niistä kunnat maksavat 250 miljoonaa. Jos esimerkiksi tehottomat tuet, joista TEM sanoo, että kaksi kolmasosaa hankkeista olisi toteutunut, vaikka ei olisi tukia saanut, poistettaisiin, säästettäisiin 200—250 miljoonaa euroa. Tämä tästä.

Toinen asia sitten, tästä ruotsin kielestä. Miksi te ruotsinkieliset ette usko siihen pakkoruotsiinne? Miksi te ette usko, että ruotsin kieltä koulussa opiskelleet lääkärit osaisivat hoitaa ruotsin kielellä potilaita esimerkiksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa? Miksi vaasalaisten pitää mennä puolet pitemmälle matkalle Turkuun, (Puhemies koputtaa) koska siellä muka puhutaan parempaa ruotsia kuin Tampereella?

Laki varallisuusverosta (12.11.2014) IV

Maria Tolppanen (ps):

Arvoisa puhemies! On täysin selvää, että pelkillä veronkorotuksilla ei velkaantumista tässä maassa katkaista. Me joudumme joka tapauksessa leikkaamaan, mutta perussuomalaisten mielestä leikkaukset on aloitettava kohteista, joilla on vähiten merkitystä maamme hyvinvoinnille, työllisyydelle ja kilpailukyvylle. Tällöin leikkaukset kannattaa mielestämme kohdistaa maamme ulkopuolelle suuntautuviin rahavirtoihin sekä menoihin, joiden vaikuttavuus on huono tai jopa negatiivinen. Säästöpakettimme vähentäisikin julkisia menoja vähintään 800 miljoonalla eurolla ilman mainittavia vaikutuksia maamme kansalaisten hyvinvointiin.

Yksi asia on arvonlisäveron alarajan nostaminen vähintään 20 000:een 8 500:sta eurosta. Tämä koskisi lähinnä suutareita, räätäleitä, kampaajia, osaa hierojista, kosmetologeja, ompelijoita ja muita kädentaitajia eli sellaista ryhmää, jolla ei ole alv-vähennyksiä olemassa. He joutuvat lisäämään alvin kuluttajahintoihin, mikä tarkoittaa sitä, että kuluttajat eivät enää käytä palveluita, koska suurtyöttömyyden aikana ei yksinkertaisesti ole varaa, vaan asiakaskato uhkaa ja hyvin moni kädentaitaja joutuu laittamaan lapun luukulle. Se on taas yksi työtön lisää.

Arvoisa puheenjohtaja! (Puhemies: Puhemies!) Tässä maassa on jo 450 000 työtöntä työnhakijaa, ja hallitus haluaa tällä hetkellä pienentää työllisyysmäärärahoja. Tämä on aivan käsittämätöntä, ja tässä ajassa se on suorastaan edesvastuutonta. Tämä hallitus todellakin kehtaa polkaista vauhtia eteenpäin ja ihmistä alaspäin, jos tältä viedään työpaikka alta. Tälläkin hetkellä moni erittäin ammattitaitoinen ihminen on työttömänä ilman omaa syytään. Suomessa säästetään työttömiltä ja säästetään työttömien rahoilta, mutta ne rahat on hyvin pian syöty loppuun. Työmarkkinatuki on erittäin pieni, ja myöskin päivärahat ovat varsin pieniä. Kyllä meidän pitää pystyä auttamaan ihmisiä silloin, kun heillä on vaikeaa. Silloin on nostettava ylöspäin eikä polkaistava alas silloin, jos alamäki näyttää olevan edessä.

Siispä jos ihminen tipahtaa työttömäksi ja hänen tulotasonsa tipahtaa niin alas, että se on alle 12 000 euroa vuodessa, niin silloin ehdottomasti ensimmäisen tuhannen euron kuukaudessa pitäisi olla verotonta tuloa. Siitä ylöspäin voitaisiin verottaa, ja pikkuhiljaa tämä tuki voisi liukua alta pois siten, että 40 000 euron vuositulolla veroaste pysyisi jo ennallaan. Tämä toisi tuottavuutta, tämä lisäisi kulutusta, ja silloin kun on ostovoimaa, silloin tarvitaan tavaroita. Se lisäisi tätä kautta myöskin yrittäjyyttä ja työtä tähän maahan.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan tietopalvelun arvion mukaan lapsilisien reaaliarvio vuonna 2015 ensimmäisen lapsen osalta on lähes 30 prosenttia pienempi ja toisen lapsen osalta jo lähes 40 prosenttia pienempi kuin vuonna 1994. Silti tämä hallitus kehtaa esittää, että lapsilisiä leikataan vielä. Tämä hallitus kehtaa esittää, että indeksejä ei noudateta. Kyllä nyt on niin, että lapsilisät olisi syytä pitää siinä tasossa, mitä ne tällä hetkellä ovat, ja sikäli mikäli niitä joudutaan leikkaamaan, niin silloin niille ihmisille, jotka ovat niin pienituloisia, että tienaavat vuodessa vähemmän kuin 16 100 euroa, kompensaatio on saatava jostakin muualta kuin valtion verotuksesta, koska he eivät tulotasonsa takia maksa valtion veroa. Mutta he maksavat kyllä kunnallisveroa, ja heitä tämä asia rokottaa.

Samaten vanhusten asia on meillä täysin retuperällä. Suomi on maa, jossa ihmiset pelkäävät vanhenemista. Näin ei pitäisi olla. Meillä köyhdytetään eläkeläisiä. Indeksi on laskettu 1,1:stä 0,4:ään, vaikka yhtään sellaista kauppaa ei löydy, missä saisi näin pienellä indeksillä korotettua maitoa juodaksensa tai kahvia juodaksensa. On muistettava, että silloin kun indeksejä ei koroteta, niin se tulee koskemaan myöskin kansaneläkeläisiä, se tulee koskemaan opiskelijoita, se koskee lapsiperheitä, lapsilisiä, se koskee kaikkia. Tämä hallitus haluaa viedä koko ajan kaikkein vähävaraisimmilta, kun meillä olisi tämän sijaan olemassa mahdollisuus leikata sellaisista asioista, jotka nostaisivat tätä maata ylös, antaisivat tämän maan omille kansalaisille mahdollisuuden selvitä jopa tästä kriisistä, mikä meillä tällä hetkellä on olemassa.

Nyt me tarvitsemme yhteistä tahtotilaa. Meidän jokaisen on tehtävä jotain hyvää tämän asian eteen, jokaisen on kannettava kortensa kekoon, myös niiden, jotka tienaavat yli 40 000 euroa, ja myös myös niiden, jotka tienaavat 77 000 euroa, ja myös myös myös niiden, jotka tienaavat yli 100 000 euroa vuodessa.

 

 

 

 

 

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Minun kaupunkini, minun kehittämänä

Vaasan kaupunki kehittää asukaslähtöisempiä palveluita ja toimintatapoja osana Avoin kunta –hanketta. Ensimmäisenä tartutaan osallistumisen palveluihin …

Vastaa