Related Articles
Täysistunto 122/2014
Hallituksen esitys eduskunnalle itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja Metsähallituksesta annetun lain muuttamisesta (2.12.2014)
Maria Tolppanen (ps):
Arvoisa puhemies! Lapinmaalla syntyneenä, toki lantalaisena, komppaan täysillä lappalaisia kansanedustajia.
Ministeri puhui äsken tässä siitä, että tässä on kysymys kielen ja kulttuurin ylläpitoon liittyvistä asioista. Niistä nimenomaisesti tässä on kysymys. Siitä, mitä täällä edustaja Ojala-Niemelä sanoi, että sisaruksista toinen saattaa päästä saamelaiskäräjäluetteloon ja toinen ei pääse, seuraa se, että heidän lapsistaan toinen pääsee saamenkieliseen päiväkotiin, mutta toinen ei pääse, toinen pääsee saamenkieliseen alakouluun, mutta toinen serkuksista ei pääse. Tämä ei mitenkään voi silloin edistää kokonaisvaltaisesti saamelaista kulttuuria tuolla alueella.
Tässä on erittäin tärkeää, että nämä kaksi asiaa pidetään yhdessä, ja jotta saataisiin tasa-arvoa sinne, niin todellakin kaikki, niin maattomat kuin porottomat että myös metsäsaamelaiset ja kalasaamelaiset, saavat sen oikeutuksen, mikä heille alkuperäiskansaan kuuluvana osana kuuluu.
Maria Tolppanen (ps):
Arvoisa puhemies! Haluaisin myös tehdä ministerille tarkentavan kysymyksen tässä asiassa. Asia on erittäin kipeä ja vuosikymmeniä puhuttanut saamen kansaa, saamelaisia.
Kun tässä nyt vaikuttaisi siltä, että tässä on taustalla hyvin pitkälle isojaon muuttamispyrkimys — nyt on kysymys siis maasta, maanomistuksesta, kalastusoikeuksista ja manttaaleista — niin pystytäänkö tällä takaamaan se, että myöskin metsäsaamelaiset ja tunturi- tai muut saamelaiset sitten saavat vastaavat oikeudet kuin ne, joilla on osallistumisoikeus saamelaiskäräjiin ja jotka saavat itsellensä saamelaisstatuksen? Ja voidaanko tällä taata se, että kaikki sellaiset ihmiset, jotka tuntevat itsensä saamelaisiksi, ovat asuneet tuolla alueella iät ja ajat, puhuvat saamen kieltä ja säilyttävät kulttuuria, saavat myöskin rekisteröityä, kuten esimerkiksi Norjassa tällä hetkellä kaikki saavat?
Maria Tolppanen (ps):
Arvoisa puhemies! Arvon ministeri, te olette useaan kertaan sanoneet, että tämä laki ei vie mitään, tai tämä ILO-sopimuksen ratifiointi ei vie mitään. Mutta kun näyttää siltä, että se ei myöskään tuo mitään. Tässä on se kummallisuus. Se ei esimerkiksi tuo saamelaiskäräjille riippumattomia tarkkailijoita silloin, kun henkilö hakee tähän vaaliluetteloon, vaan saamelaiskäräjät itse päättää, kuka heihin voi kuulua. Sitä ei voi kukaan muu päättää. Se ei välttämättä ole ihan demokraattista sillä alueella, vaikka sinänsä se on hyvin demokraattinen vaihtoehto, että saamelaiskäräjät on olemassa. Tämä oli siellä se tärkeä asia.
Tällä hetkellä tilanne on se, että saamelaiskäräjien ei tarvitse perustella sitä, jos ei hyväksytä ihmistä. Jos on sisarukset, ja toinen hyväksytään vaaliluetteloon ja toista ei hyväksytä, niin silloin tuntuisi siltä, että ihan oikeudentunnon puolesta kyllä sen, joka siitä hylätään, täytyy saada tietää, miksi häntä ei siihen hyväksytä, miksi ei kelpuuteta, missä on ongelma.
Maria Tolppanen (ps):
Arvoisa puhemies! Arvon ministeri, te olette useaan kertaan sanoneet, että tämä laki ei vie mitään, tai tämä ILO-sopimuksen ratifiointi ei vie mitään. Mutta kun näyttää siltä, että se ei myöskään tuo mitään. Tässä on se kummallisuus. Se ei esimerkiksi tuo saamelaiskäräjille riippumattomia tarkkailijoita silloin, kun henkilö hakee tähän vaaliluetteloon, vaan saamelaiskäräjät itse päättää, kuka heihin voi kuulua. Sitä ei voi kukaan muu päättää. Se ei välttämättä ole ihan demokraattista sillä alueella, vaikka sinänsä se on hyvin demokraattinen vaihtoehto, että saamelaiskäräjät on olemassa. Tämä oli siellä se tärkeä asia.
Tällä hetkellä tilanne on se, että saamelaiskäräjien ei tarvitse perustella sitä, jos ei hyväksytä ihmistä. Jos on sisarukset, ja toinen hyväksytään vaaliluetteloon ja toista ei hyväksytä, niin silloin tuntuisi siltä, että ihan oikeudentunnon puolesta kyllä sen, joka siitä hylätään, täytyy saada tietää, miksi häntä ei siihen hyväksytä, miksi ei kelpuuteta, missä on ongelma.
Maria Tolppanen (ps):
Arvoisa puhemies! Haluaisin arvoisalle ministerille sanoa, että alkuperäiskansa ja saamelaiskäräjät eivät missään nimessä ole synonyymejä keskenään, vaan alkuperäiskansaan tuolla Lapissa kuuluvat myöskin koltat ja siihen kuuluvat myös sellaiset saamelaiset, joita ei ole hyväksytty saamelaiskäräjärekisteriin eikä saamelaiskäräjäluetteloon. Tämä olisi hyvä pitää mielessä, koska tässä on se kova kipukynnys. Tässä on kynnys siitä, kuka minä olen, mistä minä olen ja mihin minä kuulun. Se liittyy ihmisten identiteettiin. Näitä ei voi sotkea keskenään.
Ministeri Henriksson, 2 minuuttia paikalta.
Maria Tolppanen (ps):
Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, mahdollisesti teette hätäisiä päätöksiä siitä, mitä puhutaan ILO-sopimuksesta, kuka sitä kannattaa ja kuka sitä ei kannata. Olette oikeassa siinä, että tässä nyt on aikamoinen harppaus otettu tänne saamelaiskäräjälain puolelle, joka on käsittelyssä, koska se todellakin huolestuttaa. Se on se asia, koska me kannamme huolta siitä, että kaikki ne, jotka ovat alkuperäiskansaa, myöskin saisivat sen statuksen siihen.
Mutta nopea kysymys vielä ministerille: mitä ILO-sopimus tuo Suomen mustalaisille, Suomen romaneille?
Muita vastauspuheenvuroja ei ole, joten, ministeri Henriksson, vastaatte tähän ja sitten mennään puhujalistaan.
