Billigste Strømleverandør | Forbrukslån Søknad | Buffeter | Parhaat Kaiuttimet | Sammenlign Forsikringer | Alarmer | Kredittkort for Studenter | Sammenlign Boliglån
Home / Tapahtumat /
Lepakot kiertonäyttely Pohjanmaan museossa 25.6. – 4.10.2015

Lepakot kiertonäyttely Pohjanmaan museossa 25.6. – 4.10.2015

Vampyyrin varjostamat

lepakoiden salainen maailma

Luonnontieteellinen keskusmuseon kiertonäyttely Pohjanmaan museossa 25.6. – 4.10.2015

Lepakot herättävät ristiriitaisia tunteita. Euroopassa lepakoita on luultu verenimijöiksi ja paholaisen kätyreiksi, Japanissa kaaoksen ja epäonnen tuojiksi. Kiinassa niitä taas pidetään onnen symboleina. Todellisuudessa lepakot ovat monimuotoinen nisäkäsryhmä, josta löytyy niin sosiaalisia rapsuttelijoita, ahnaita hyönteisten hotkijoita kuin kukkien pölyttäjiäkin.

Luonnontieteellisen keskusmuseon ”Vampyyrin varjostamat”-näyttely kertoo ainutlaatuisista yön lentävistä nisäkkäistä sekä kahden maailman kohtaamisesta – lepakoiden ja ihmisten.

Lepakot – osa luontoa kaikkialla maailmassa!

Linnuista oli tullut taitavia lentäjiä jo kauan ennen lepakoita. Ne hallitsivat ilmatilaa päivällä ja lepakoille jäi mahdollisuus erikoistua yön lentotaitureiksi. Lentokyky antaa lepakoille paljon mahdollisuuksia: ravintoa ja päiväpiiloja voi hakea laajalta alueelta ja liian ankarista oloista voi siirtyä otollisemmille seuduille. Lentokyvyn lisäksi ilmojen valloituksen on mahdollistanut monille lepakoille tunnusomainen kaikuluotauskyky. Ei ihme, että lähes joka neljäs tunnettu nisäkäslaji on lepakko!

Lepakot ovat löytäneet paikkansa lähes kaikista maailman kolkista. Vain kaukaisimmat saaret ja erittäin kylmät alueet ovat vailla lepakoita – tropiikissa lajeja voi olla parinkymmenen neliökilometrin alueella lähes 80. Lajien kirjo on huikea, sillä erot maailman suurimman ja pienimmän lepakon välillä voivat olla jopa tuhatkertaisia. Siipiväliltään 1,5-metrinen isoakerohekko painaa jopa pari kiloa, kun taas maailman pienin nisäkäs, siankuonolepakko, on painoltaan vaivaiset kaksi grammaa.

Monimuotoisine elintapoineen lepakot ovat hämmästyttävän erilaisia: maailmasta löytyy niin hedelmiä, hyönteisiä kuin lihaakin ravintonaan käyttäviä lajeja pahamaineisia verenimijöitä unohtamatta.

Suomen lepakot selviytyvät haastavissakin olosuhteissa

Suomalainen lepakkoharrastaja saa vain kalpean aavistuksen lepakoiden maailman monimuotoisuudesta, sillä kaikkiaan yli 1200 lepakkolajista maassamme on tavattu vain 13. Ne ovat levittäytyneet ympäri Suomea pohjoisinta Lappia myöten, mutta runsaimmillaan ne ovat rannikolla.


Lepakot ovat Suomessa onnistuneet sopeutumaan haastaviin olosuhteisiin. Pohjolan vuodenaikojen vaihtelu ja karuus säätelevät lepakoiden elämää, sillä niiden tulee selviytyä kylmästä talvesta ja sopeutua saalistamaan valoisissa kesäöissä. Pitkä talvi selätetään horrostaen Suomessa tai etelämpänä lauhemmilla alueilla.

Lepakkotutkimusta

Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkimuksissa selvitetään muun muassa lepakoiden levinneisyyttä ja runsautta sekä saalistusympäristön, päiväpiilojen ja talvehtimispaikkojen valintaa. Tutkimusten avulla kertyvää tietoa käytetään apuna esimerkiksi lepakoiden suojelussa ja rabiestutkimuksessa.

Viime vuosikymmenen aikana kiinnostus lepakoihin on lisääntynyt sekä harrastajien että tutkijoiden keskuudessa. Lintuharrastajille tuttua rengastusta käytetään hyväksi myös lepakkotutkimuksessa. Rengastusten avulla saadaan tietoa eläinten iästä, liikkeistä, paikkauskollisuudesta ja yhdyskuntien rakenteesta. Välttämättömiä tutkimusvälineitä ovat myös lepakoiden ääniä havaitseva yliääni-ilmaisin eli detektori ja lepakoiden liikkumista seuraavat radiolähettimet. Näyttelyssä pääset tutustumaan näihin – ja moniin muihin – lepakkotutkijan hyödyllisiin välineisiin.

Lepakot ovat niin ihmiselle kuin ympäröivälle luonnollekin tärkeitä, sillä ne pölyttävät tropiikin alueen kasveja, syövät tuhohyönteisiä ja auttavat kasvien siementen levittämisessä. Täällä Suomessakin voimme nauttia lepakoiden tarjoamista palveluista – ne nimittäin saalistavat meitä kiusaavia hyttysiä!

Lepakoiden myyttinen merkitys ihmiskunnan historiassa

Lepakoita on tulkittu eri tavoin eri kulttuureissa, mutta valitettavan usein niiden elintapojen on päätelty liittyvän ”pahoihin voimiin”. Erilaiset uskomukset saattavat vieläkin vaikuttaa ihmisten suhtautumiseen näihin tärkeisiin yön viilettäjiin.

Länsimaisen tunnetuimman lepakkohahmon tittelistä kilpailevat Batman-supersankari ja verenimijälepakoista vaikutteita saanut Dracula-vampyyri. Kiinalaisille lepakot tuovat onnea, japanilaisille epäonnea ja kaaosta. Muinaiset maya-intiaanit uskoivat manalaan, jossa oli muun muassa lepakoita. Euroopassa lepakot on yhdistetty pimeiden voimiin jo roomalaisajalla, vaikka kristillinen kirkko liittikin lepakot iljettäviksi paholaisen ja noitien seuralaisiksi vasta 1500-luvulla.

Kuva: Joxerra Aihartza

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 40-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisiaa.info sivuston. Joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Puhetta Vaasasta, Vaasalaisia, Tapio Parkkari ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Sofi Oksanen kirkasti suomikuvaa Saksassa

Sofi Oksanen, sauna ja suomenruotsalaisuus loivat Saksassa Suomi-kuvaa Tuore väitöskirja kertoo, että lehdistö nosti Frankfurtin …

Vastaa