Leif Färding – Olen onnen poika
Leif Färding dokumentit Vaasapediassa
https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php…
Hippisukupolven runoilijaksi sanottu Leif Färding (1951-1984) ehti liki kolmetoista vuotta kestäneen uransa aikana julkaista neljä kokoelmaa, viides ja kuudes ilmestyivät postuumina.
Esikoiskokoelma Maailmaa minä rakastan ilmestyi 1971. Luominen 1972, Olen onnen poika 1973, Levoton oksa, keinuva sydän 1977, Ihan kuin ihminen kuuntelisi 1984.
Leif Färding syntyi Gävlessä Ruotsissa 21.5. 51. Hänen kuolinpäiväkseen on merkitty 23.11. 83. Leif löydettiin Gerbyn Stårbergetin metsästä seuraavan vuoden keväällä. Lokakuun 11.päivänä 2001 Storbergetin metsikköön johtava polku kastettiin Leif Färdigin poluksi.
Olen koonnut Vaasapediaan kaikki löytämäni dokumentit Lefin Färdingistä, mutta keräily jatkuu. Käy lukemassa ja lisäämässä omat muistosi kohtaan ”Leif sellaisena kuin muistan”.. Tulen kopioimaan muistoja myös täältä.
Taustalla on toistaiseksi nimeämättömän suomalaisen kirjailijan lupaus kirjoittaa Leif Färdingistä kirja
Mystikko
”Hän luki ahkerasti mm. Baudelairea, Rimbaudia, beatrunoutta, japanilaisia haikuja, Aldous Huxleya ja Hermann Hesseä sekä Krishnamurtin, Lobsang Rampan ja Helena Blavatskyn mystis-uskonnollisia tekstejä.
Färding tavoitteli mystisiä kokemuksia ja tajunnan avartumista myös hashiksen ja LSD:n kautta. Yksi ystävistä arvelee LSD:n avanneen hänelle pikemminkin ”metafyysisen tuskan oven”.
Runoilijanalku muutti Helsinkiin vuonna 1970 ja tutustui pääkaupungin underground- ja taiteilijapiireihin. Hän sai tekstejään julki mm. anarkistisessa Ultra-undergroundlehdessä.”
Jukka Lindfors Yle – Elävä arkisto
Vaasapedia. https://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php…