Related Articles
Työeläkeyhtiöitä koskevat lakimuutokset olivat tiistaina talousvaliokunnan asialistalla. Valiokunta käsitteli yhtiöiden hallintoneuvostoja ja hallitusten sidoksia, jotta eläkeyhtiöihin saataisiin suurempi avoimuus.
Ajankohta oli mitä sopivin, sillä kaksi päivää myöhemmin sain eduskunnassa esittää lakiehdotukseni, jonka 121 kansanedustajaa on allekirjoittanut. Ehdotuksen tarkoitus on juuri saada yhtiöt läpinäkyviksi. Ajatuksena on, että eläkeläisten edustajat ovat mukana yhtiöiden hallintoneuvostoissa ja hallituksissa. Eläkeläisethän todellisuudessa omistavat nämä yhtiöt.
Edellisellä viikolla oli myös mahdollista keskustella asiasta suuressa salissa. Tällöin kysyin uudelta sosiaaliministeriltä, Laura Rädyltä:
Työeläke ei ole etuus, se on osa työtä tekevän kansan palkkaa, jonka työntekijä on säästänyt aktiiviaikanaan käytettäväksi vanhoina päivinä. Nyt hallitus tekee valtavan muutoksen, kun työeläke rinnastetaan muihin etuuksiin, jotka rahoitetaan valtion budjettivaroin. Tuleeko hallitus pitämään kiinni tästä uudesta indeksilaskentatavasta? Silloin työeläkkeet menettävät merkityksen, joka niillä on ollut vuodesta 1962. Työeläkeindeksiä on tähän asti korotettu palkka- ja elinkustannusindeksillä. Ovatko eläkejärjestöt olleet mukana, kuten hallitusohjelmassa on sovittu, kun uudesta laskentatavasta on päätetty?
Ja ministeri Räty vastasi:
Valitettavasti meidän työeläkejärjestelmämme on vain osittain rahastoiva, eli ajatus siitä, että ihmiset säästäisivät ikään kuin oman vanhuutensa varalle, ei täsmällisesti ottaen pidä paikkaansa, koska niillä rahoilla, jotka eläkejärjestelmään tällä hetkellä menevät sisään, maksetaan suureksi osaksi niiden ihmisten eläkkeitä, jotka tällä hetkellä ovat eläkkeellä, ja vain osa rahastoidaan odottamaan aikaa, kun ehkä juuri ne, jotka ovat ne rahastoon maksaneet ovat eläkkeellä. Perinteisesti meillä eläkejärjestelmään liittyvät uudistukset on valmisteltu kolmikantaisesti. Se on ollut tärkeä osa suomalaista sopimisen yhteiskuntaa. Myös nykyistä eläkeuudistusta valmistellaan kolmikantaisesti. Lainsäädäntövaiheessa kuullaan myös eläkeläisjärjestöjä, jos näin katsotaan.
Räty unohti, että eläkerahastot kasvavat 10-12 miljardia vuodessa, kiitos hyvien sijoitusten. Nykyiset eläkeläiset ja näiden vanhemmat ovat maksaneet varat aktiivivuosinaan. Rahastojen tuotto riittää lähes tämän päivän eläkeläisten eläkkeisiin.
Todellinen isku tulee, kun luovutaan 20-80 prosentin säännöstä, joka kaksi vuotta sitten määrättiin eläkeläisille, ja eläkkeitä säädetään vain 0,4 % vuodesta 2015. Perusteluna on yleinen palkankorotus sekä vakautussopimus. Siitä huolimatta olisi pitänyt neuvotella eläkeläisten edustajien kanssa, kun on kyse eläkkeistä. Kaikkia muita osapuolia on kuultu. Jos 0,4 prosentin oikaisu olisi väliaikainen, sen olisi voinut ymmärtää, mutta näin ei ole. Työeläkkeiden vertaaminen valtion tukiin on tuomittavaa. Eläkkeellä oleva on itse ansainnut työeläkkeensä elääkseen sillä eläkeläisenä. Näin huolimatta siitä, mitä ministeri Räty sanoo.
Miksi työeläkkeen ostovoima heikkenee vuodesta vuoteen? Siksi, ettei ole vahvaa etujärjestöä, joka olisi osapuolena neuvotteluissa. Mikä muu järjestö suostuu tällaiseen häikäilemättömään kohteluun vuodesta toiseen, kun kyse on jäsenten elinehdoista, palkkaehdoista ja varoista, jotka he itse työllään ovat ansainneet? Mikään ammattiyhdistys ei hyväksyisi vastaavanlaista sanelua. Nyt meidän omien järjestöjemme on toimittava, jos halutaan eläkkeiden edes vähän seuraavan palkkoja ja yleistä hintaindeksiä.
Lars Gästgivars (r.)
Kansanedustaja Mustasaari
