Home / Kolumnit /
Lars Gästgivars – Aloitteet voidaan hylätä

Lars Gästgivars – Aloitteet voidaan hylätä

Lakialoitteiden käsittely eduskunnassa on vinoutunut.

Minusta kansan valitsemilla kansanedustajilla tulee olla mahdollisuus tehdä lakialoitteita. Mikäli kansanedustajien enemmistö tukee lakialoitetta, aloite on käsiteltävä ja otettava eduskunnan harkittavaksi.

Siksi olen asettanut seuraavan kysymyksen eduskunnan puhemiehille.

Jätin tämän lakialoitteen tiistaina:

Arvoisat puhemiehet, teillä on Suomen eduskunnan korkeimmat virat, ja käännyn tällä kirjeellä puoleenne.

Eritysluonteinen aihe sivuttaa eduskunnan työjärjestyksen demokraattisia arvoja.

Asia koskee suuren enemmistön laillisesti valittujen kansanedustajien allekirjoittamien lakialoitteiden käsittelyä, ehdotuksena näiden rinnastamista viidenkymmenentuhannen suomalaisen kansalaisen allekirjoittamien kansalaisaloitteiden kanssa.

Lakialoitteeni 23/2014, on allekirjoittanut 121 kansanedustajaa, jotka yhteensä 681 182 äänioikeutettua suomalaista on valinnut eduskuntaan.

Nykyistä työjärjestystä noudattaen valiokunta voi kuitenkin hylätä tai jättää käsittelemättä tällaisen lakialoitteen, eikä aloite tämän takia tule lainkaan eduskuntaan käsittelyä varten.

Vähintään viidenkymmenentuhannen suomalaisen allekirjoittama kansalaisaloite käsitellään myös lakialoitteena eduskunnan valiokunnassa.

Mutta huolimatta siitä hyväksytäänkö tämä valiokunnassa vai ei, aloite etenee lakialoitteena eduskunnan jatkokäsittelyyn.

Lakialoitteeni pyrkii antamaan eläkeläisille oikeuden tulla valituiksi työeläkeyhtiöiden hallintoneuvostoihin.

Tällöin he voivat valita yhtiöiden hallitukset ja täten myös valvoa säästettyjä varojaan, jotka ovat heidän eläkkeellä olemisen perustana.

Lakialoitteen on allekirjoittanut 121 kansanedustajaa ja se on käsitelty sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, mutta jätetty lepäämään.

Lepäämään jättäminen tarkoittaa sitä, että lakialoite kokonaan raukeaa eduskuntavaalien jälkeen.

Tämä käytäntö asettaa meidät, Suomen kansan puolestapuhujikseen valitsemat kansanedustajat erittäin outoon valoon.

Siksi kysynkin: Tuleeko minun jättää lakialoitteeni ehdotusta tukevalle eläkeläisten kattojärjestölle EETU-PIO:lle, jotta se keräisi vaadittavat viisikymmentätuhatta nimeä kansalaisaloitteeksi?

Tämä siksi, jotta saadaan lakialoitus käsiteltyä Suomen eduskunnassa, kuten 121 kansan valitsemaa kansanedustajaa tahtoo.

Ottaen huomioon uudet joukkoadressit ja niiden käsittelyn toivon, että arvioitte uudelleen vallitsevat lakialoitteet, joilla on etukäteen tukenaan eduskunnan parlamentaarikkojen selvä enemmistö.

Toivon myös, että muutatte sääntöjä niin, että valiokunnan mielipiteestä riippumatta myös nämä vastaavalla tavalla aina annetaan eduskunnan ratkaistaviksi.

Lars Gästgivars (r.)

kansanedustaja

Mustasaari

About Tapio Parkkari

Olen eläkkeellä oleva toimittaja. Yli 50-vuotisen toimittajaurani aikana olen työskennellyt mm. Yleisradiossa, STT:llä, Kansan Ääni-lehdessä, Radio Vaasassa ja ennen eläkkeelle siirtymistä kaupunkilehti Uusi Vaasalainen päätloimittajana. Tämän lisäksi lukematon joukko erilaisia media-alan töitä. mm. kolumnistina 2 vuotta Viva-aikakausilaehdessä. 2.2. 2005 perustin vaasalaisia.info kaupunkiblogi sivuston, joka täyttää nyt päiväni. Lisäksi ylläpidän Vaasalaisia infoa facebookissa, Tapio Parkkari facesivua, Omavaraisuus laajasti facesivua ja Leif Färdinng "Onnen Poika" fb-sivuja sekä Vaasapedia kaupunkisanakirjaa.

Check Also

Eroperheitä koskettavassa vieraannuttamisessa vanhempi tarkoituksella estää toisen vanhemman ja lapsen suhteen kehittymistä. Vieraannuttaja vaikeuttaa vuorovaikutusta ja pyrkii erottamaan lapsen toisesta vanhemmasta. Pahimmillaan vieraannuttaja katkaisee kokonaan lapselta yhteydenpidon tai syöttää lapsen mieleen valheellisia mielikuvia toisen vanhemman pahuudesta.

Huoltokiusaaminen murentaa

Huoltokieusaaminen murentaa hyvinvoinnin Eroperheiden määrä kasvaa Suomessa koko ajan. Vanhempien ero koskettaa vuosittain arviolta 30 …

Vastaa