Related Articles
Täysistunto 123/2014
Valtioneuvoston periaatepäätös 18 päivänä syyskuuta 2014 Fennovoima Oy:n hakemukseen uuden ydinvoimalaitoksen ja voimalaitoksen toimintaan samalla laitospaikalla tarvittavien ydinlaitoksien rakentamisesta (3.12.2014)
Lars Erik Gästgivars (r):
Värderade talman! En klar majoritet i ekonomiutskottet, 14 mot 2, säger ja till Fennovoimas anhållan om att bygga ett kärnkraftverk i Pyhäjoki. Själv hör jag till dem som står bakom utskottets betänkande.
Däremot vill jag genast göra det klart att majoriteten av Svenska riksdagsgruppen med olika motiveringar kommer att rösta nej till Fennovoimas anhållan. I mitt gruppanförande kommer jag därför att framhålla gruppmajoritetens åsikter i denna fråga även om de avviker från min egen ståndpunkt.
Inom Svenska riksdagsgruppen finns de som konsekvent har motsatt sig en utbyggnad av kärnkraften. Utöver säkerhets- och andra aspekter hänvisar kärnkraftsmotståndarna till att ekonomiska incitament för att starkt utveckla teknologin för förnybara energikällor saknas i ett läge där tyngdpunkten för investeringar fokuseras på kärnkraften.
Arvoisa puhemies! Eduskuntaryhmässä monet, jotka ovat aiemmin äänestäneet ydinvoiman lisärakentamisen puolesta, ovat kriittisiä nimenomaan Fennovoiman hanketta kohtaan. He katsovat, että tavoite vähentää Suomen riippuvuutta Venäjän energiasta ei toteudu. Toiset perustelevat kielteistä suhtautumistaan sillä, että on epäviisasta viedä ydinvoimaa uudelle alueelle maassamme.
Kaiken kaikkiaan ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että talousvaliokunnan mietinnössä olisi pitänyt problematisoida se, että tässä geopoliittisessa tilanteessa, jossa EU on asettanut Venäjän vastaisia taloudellisia pakotteita, reaktorin toimittajaksi valitaan venäläinen Rosatom.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa nostaa esiin parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean johtopäätökset. Yksi tärkeimmistä johtopäätöksistä on se, että vuonna 2050 meillä on potentiaalia kattaa jopa 60 prosenttia Suomen energiantarpeesta kotimaisella uusiutuvalla energialla. Mutta tämä edellyttää määrätietoista politiikkaa, johon kuuluvat myös toimenpiteet energiatehokkuuden lisäämiseksi koko yhteiskunnassa.
Värderade talman! Också jag vill ställa en fråga: Har vi gjort tillräckligt för att förnybara naturresurser som bioenergi, vind och sol ska få den plats de förtjänar i vår energipolitik? I jämförelse med Sverige, Danmark och Tyskland ligger vi på tok för långt efter i den teknologiska utvecklingen, åtminstone när det gäller de två sistnämnda.
Min övertygelse är att solenergi och vindkraft är de naturresurser som det lönar sig att satsa på när vi tänker på framtiden. Experterna är rörande eniga om det. Vasaregionens energikluster är på god väg och satsar miljonbelopp på denna utveckling. Det finns potential — men har vi i Finland förstått detta? Den frågan har jag ställt tidigare och gör det igen.
Utvecklingen av den finländska bioekonomi- och cleantechsektorn till en global framgångsnisch med nya exportmöjligheter kräver också målmedvetna politiska beslut och en hemmamarknad för produkterna.
I Perus huvudstad Lima har denna vecka ett klimatpolitiskt toppmöte inletts. Ett av de största bekymren är att få till stånd en hållbar global överenskommelse som minskar koldioxidutsläppen.
Finland har orsak att vara självkritisk. I vår energipolitik har vi inte i önskvärd grad lyckats minska beroendet av kolkraft. Alternativa inhemska förnybara energikällor har inte utvecklats i tillräcklig stor utsträckning. Den kraftiga förseningen av kärnkraftbygget Olkiluoto 3 — den nya reaktorn skulle ju ersätta kolkraftsberoendet — har varit till stor nackdel för vår energipolitik. En liknande, grov tidtabellsförsening har vi inte råd med när det gäller Fennovoima.
Arvoisa herra puhemies! Henkilökohtaisesti yhdyn talousvaliokunnan näkemykseen siitä, että lähtökohtaisesti ydinvoima ei sulje pois muita ympäristöystävällisiä tuotantomuotoja, vaan ydinvoima täydentää Suomen energiapalettia.
Talousvaliokunnan mietinnön mukaan vuoteen 2030 mennessä meillä on 40:tä terawattituntia vastaava sähköntuotannon lisätarve. Fennovoima kattaisi noin 9 terawattituntia tästä tarpeesta. Luvut osoittavat, että ydinvoiman lisärakentaminen ei poista tarvetta lisätä uusiutuvan energian käyttöä.
Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että energiatehokkaita ja energiaälykkäitä ratkaisuja tarvitaan lisää. Tarvitsemme uusia innovaatioita ja avautumista hajautetummalle ja monipuolisemmalle sähköntuotannolle.
Ruotsalaisen eduskuntaryhmän enemmistö tulee äänestämään Fennovoiman ydinvoimalupaa vastaan, ja kunnioitan heidän mielipidettään, mutta en ole asiasta samaa mieltä. Oma näkemykseni vain vahvistui Fortumin aikeista osallistua suurosakkaana Fennovoimahankkeeseen.
