Postin jakelua Asevelikylässä, Osa 2.
Asevelikylä on hyvä esimerkki huonosta esimerkistä. Tilanne on postin jakajan kannalta huono mutta huono tilanne halutaan pitää tai sitä halutaan entisestään huonontaa. Itella on antanut parannusehdotuksen mutta sitä ei haluta noudattaa. On myös hyviä esimerkkejä siitä, että Itellan ohjeita on noudatettu jolloin asiakkaat ovat tyytyväisiä.
Asevelikylässä posti jaetaan mopolla. Jo sen olisi pitänyt olla signaalina sille, että jokin on pielessä. Videossani osoitan mikä.
Vika on siinä että laatikot on upotettu juuri sen verran pihojen sisään, ettei autolla pääsisi niitä esteettä jakamaan vaan pihalle pitää ajaa tai peruuttaa tai auto jättää kadulle ja kävellä.
Pienellä vaivalla laatikot voitaisiin muuttaa juuri siten kuin Itella on ehdottanutkin, eli portinpieleen tontin reunalle. Parempi olisi kuitenkin, että kolmen talon ryhmä kokoaisi laatikot aina yhteen kolmen kasaan keskimmäisen talon eteen. Tämä siksi sillä kolmesta löytyy helpommin se yksi joka ajattelee.
Se yksi riittää pitämään laatikoiden edustan siinä kunnossa, että sinne voi postin jakaa. Kokemuksesta jo näkee, että yksi laatikko taloa kohden ei onnistu. Kolmen ryhmään myös siksi, että matka olisi kaikilta enimmillään vain naapurin talolle.
Videoni on surkeata katsottavaa sen suhteen, että siinä näyttäisi kuin postinjakajaa ei ajateltaisi ollenkaan mutta pienellä vaivalla asian voi korjata. Edes tätä pientä vaivaa ei haluta nähdä vaan ollaan valmiita paljon suurempaan "postisotaan."
Uskomatonta mutta totta. Tämä pieni vaiva olisi noin 3 metriä jolloin laatikko olisi siten, että siihen voi jakaa autosta.
Asevelikylä on hyvämaineinen asuntoalue. Nyt näyttää siltä, että sen maine rapistetaan itseaiheutetusti. Sitä ei kannata tehdä.
Postinkantaja on teitä varten. Antakaa hänelle inhimilliset olosuhteet ja nähkää pieni vaiva ja asetelkaa laatikot Itellan ohjeiden mukaan ja kyselkää lupia sitten jälkikäteen. Se on ollut käytäntö muutenkin.
Luvan saa luultavasti helposti kun vilauttaa viestintäviraston määräystä. Nykyinen käytäntöhän on viestintäviraston vastainen ja onhan lupa tullut muuallekin. Miksi Asevelikylä olisi poikkeus? Kyseessähän on muutenkin kaupungilta haettava lupa ja meidän luottamushenkilöthän siellä asiasta päättävät.
Kari Lajunen