Kuntaliitokset edellyttävät
luottamusta ja avoimuutta
Vaasanseudun kuntajakoselvitys etenee suunnitellusti. Keskiviikkona 12.11. pidettiin Vaasanseudun yhteistyöneuvottelukunnan toinen kokous laajennetulla kokoonpanolla.
Kokouksessa oli kymmenen osallistujakunnan valtuustojen ja hallituksien puheenjohtajien ja kunnanjohtajien lisäksi valtuustoryhmien puheenjohtajat ja henkilöstön edustajat. Virkamiehistä ja luottamushenkilöistä koostuvat asiantuntijaryhmät ovat toimittaneet kuntajakoselvittäjille väliraporttinsa, joita käsiteltiin kokouksessa. Lisäksi keskusteltiin siitä, millainen uusi Vaasa voisi olla.
Sote-uudistus voi viivästyttää kuntajakoselvitystä
Asiantuntijatyöryhmät ovat selvittäneet monipuolisesti seudun tulevaisuudennäkymiä muun muassa talouden, sivistystoimen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kannalta.
– Taloustyöryhmän raportista käy ilmi, että vaikka alueella menee tällä hetkellä hyvin, ovat taloudelliset tulevaisuudenkuvat huolestuttavia. Vuodesta 2015 lähtien alueen valtionosuudet pienenevät 9 miljoonalla eurolla, mikä tulee olemaan suuri haaste. Korjausliikkeitä on helpompi tehdä silloin, kun vielä menee hyvin, toteaa kuntajakoselvittäjä Ossi Repo.
Kuntajakoselvityksen etenemiseen vaikuttaa voimakkaasti sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus, joka odottaa eduskuntakäsittelyä.
– Noin 40 % selvitysalueen henkilöstöstä kuuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin, ja muun muassa tämän vuoksi tarvitsemme tiedon siitä, miten nämä palvelut järjestetään. Odottelemme hallituksen esitystä, joka on luvattu toimitettavaksi 4.12. mennessä, kertoo kuntajakoselvittäjä Jan-Erik Enestam.
Kuntien yhdistymiseksi on esitetty kaikkien kymmenen kunnan liitosta tai seitsemän kunnan liitosta, jolloin kolme eteläisintä kuntaa muodostaisi oman kuntansa. Vuoden 2014 loppuun mennessä kuntajakoselvittäjien on määrä toimittaa kolme asiakirjaa: selvitysosan, kuntajakoselvittäjien esityksen ja yhdistymissopimuksen.
Seudun päättäjät peräänkuuluttivat luottamusta ja yhteistyötä
Kokouksessa hahmoteltiin mahdollisen tulevan Vaasan vahvuuksia ja haasteita. Noin 140 000 asukkaan uudessa kaupungissa nähtiin tärkeäksi tasa-arvoisten kielellisten oikeuksien ja lähipalveluiden turvaaminen. Yhtenä mahdollisena kielten tasa-arvon ja kattavan palveluverkon takaajana pidettiin aluevaltuustoja.
Keskustelua syntyi myös maaseudun ja kaupungin eroista ja monimuotoisen elinkeinoelämän mahdollistamisesta. Moni kokoustaja peräänkuulutti luottamuksen ja avoimen keskustelun tärkeyttä, mikäli kuntaliitoksia aiotaan toteuttaa. Yleisesti pidettiin hyvänä sitä, että kuntajakoselvitys on tuonut seudun päättäjät yhteen. Vaikka kuntaliitokset eivät toteutuisi, uusia yhteistyömahdollisuuksia voi syntyä.