Related Articles
Nyt on Pentti Tarpiolla puheenvuoro
Tällä palstalla on ihmetelty syytä Kondishankkeen viivästymiseen. Aika kuluu ja mitään ei näytä tapahtuvan. Toistaiseksi matalaa profiilia pitänyt Pentti Tarpio kertoo nyt oman näkemyksensä hankkeen etenemisestä vastineeksi kehitysjohtaja Jorma J. Pitkämen haastattelululle.
-Kaupunki tarvitsisi nyt ennenkaikkea henkilön, joka pystyy riittävin valtuuksin huolehtimaan tästä ja muistakin suurista projekteista niin, että asiat etenevät nopeasti ja sujuvasti. Virkavapaana oleva kaupungingeodeetti Herrgård toimii parhaillaan juuri tällaisissa tehtävissä Ruotsissa, sanoo Tornikeskusta hallinnoivan Star Softin toimitusjohtaja Pentti Tarpio.
Neljän toimijan suurhanke
Kondis-hanke on osa suurempaa korttelihanketta, jossa neljän kiinteistön ja palokujan alueelle halutaan rakentaa maksimaalinen määrä autopaikkoja (n. 300-400), liiketilaa n. 10 000 neliötä ja kaiken tämän päälle 150-huoneistoinen Kondis ja sen monipuolinen palvelukeskus.
Pentti Tarpio:
Kaupungilta puuttuu kokonaisnäkemys
Ei riitä että korttelin kiinteistöt löytävät keskenään yhteisen sävelen. Kaupungin hallinnossa hanke sijoittuu kaikkien kolmen kaupunginjohtajan sektorille. Näin ison hankkeen kohdalla kaupungin hallinnon tulisi osata aivan uudenlaista yhteispeliä ja pystyä kokonaisvaltaiseen näkökulmaan.
Ainakaan tähän mennessä kaupungin muut sektorit eivät ole antaneet puupennin vertaa arvoa sosiaali- ja terveyslautakunnan myönteiselle kannanotolle Kondiksen tulosta kaupunkiin. Jostakin syystä Kondiksen edustajia on eri vaiheissa kohdeltu siten, kuin se kaikkien mielestä ei olisikaan tervetullut kaupunkiimme
Blogissa 20.04.2006 julkaistussa haastattelussa kaupungin kehitysjohtaja Jorma J. Pitkämäki peräänkuulutti korttelista asemakaavan muutoshakemusta. Haastattelun viesti oli, että pallo on korttelin ”puuhamiehillä”. Asia ei ole mielestäni kuitenkaan näin yksinkertainen.
https://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/217-J.J.Pitkaemaeki.html
Kaupungin kannanotto puuttuu
Korttelin kiinteistöjen pitää ennen kaavoitushakemusta tehdä tarpeelliset sopimukset keskenään. Niitä ei kuitenkaan voi tehdä sokkona silmät suljettuna. Tarvitaan etukäteen kaupungin kannanotto moneen avoimena olevaan kysymykseen. Onko palokuja ostettavissa hankkeen käyttöön? Mikä on sen hinta? Mikä on rakennusoikeuden hinta? Korttelisuunnitelma on esitelty julkisuudessa. Mikä on kaupungin kanta siihen? Kovin torsoa karsittua suunnitelmaa ei voi toteuttaa. Kondis on tärkeä. Ilman sitä korttelissa ei paljoakaan kehitystä tule tapahtumaan.
Ellei kaupungille maksettavaksi tulevat kustannukset ole etukäteen selvillä, eivät korttelin kiinteistöt voi noin vain heittää asemakaavan muutoshakemusta sisään ja luottaa siihen, että lopputulos on toteuttamiskelpoinen. Meidän on annettu ymmärtää, että kaupunki päättää hakemuksen jälkeen mitä korttelissa saa tehdä. Ei ole lainkaan sanottua, että tulisimme saamaan rakennusoikeutta riittävän määrän.
Kaupungin vaatimus on epärealistinen
Blogihaastattelussa Pitkämäen mainitsema maankäyttösopimuksen hinta, 2-3 miljoonaa euroa, on epärealistinen. Tällaisia summia ei ole vaadittu miltään muulta kohteelta Vaasassa. Jos rakennusoikeudesta tehdään Pitkämäen kuvailemalla tavalla kauppatavaraa tulee siitä Kondis-asunnon hintaan satoja euroja neliöltä. Hinta nousisi pilviin.
Vaatimus Kondiksen tarvitsemien neliöiden kohtelusta liiketilana maankäyttösopimuksessa on kohtuuton kun ottaa huomioon, että Kondista käytetään yksinomaan palveluasuntoina ja palvelukeskuksena. Kondiksen toiminnasta suurin hyödyn saaja on kaupunki, kuten tälläkin palstalla on moneen kertaan todettu.
Rakennusoikeuden hinnasta keskusteltaessa on selvitettävä paljonko kaupunki on saanut muista vastaavista rakennuskohteista. Käsittääkseni hinnoittelussa on aina otettu huomioon rakennuskohteen yhteiskunnallinen vaikutus.
Kenellä pallo on hukassa?
Kaupunkisuunnitteluvirasto on edellyttänyt, että korttelihanketta edustaa heidän suuntaansa neljän (tai viiden) kiinteistön asemesta vain yksi osapuoli. Tämä edellyttää ensimmäisenä vaiheena sellaista kiinteistöjen välistä sopimusta, jolla kaupunki voi käsitellä korttelin muodostaman koaliition ja palokujan kaavoitushakemusta yhtenä kokonaisuutena.
Pitkämäen haastattelusta saa sen käsityksen, että pallo on korttelin edustajilla. Kuitenkin jo 30.03.2006, kolme viikkoa ennen Pitkämäen haastattelua, hän itse lupasi toimittaa minulle kaupunkisuunnitteluviraston määrittelyn asioista, jotka täytyy huomioida kiinteistöjen välisessä sopimuksessa, jotta aiesopimus ja kaavoitushakemus voidaan käsitellä yhtenä kokonaisuutena.
Tätä määrittelyä emme ole vieläkään saaneet. Aiesopimuksen ja asemakaavan muutoshakemuksen voimme laatia vasta kun voimme tehdä kaupunkisuunnitteluviraston vaatimukset täyttävän yhteistyösopimuksen korttelin kiinteistöjen välillä.
Pitkämäen mielestä kortteliin kannattaisi palkata rakennuttajainsinööri selvittämään kaikki ongelmat. Se jouduttaisi hänen mielestään asioiden etenemistä. Tottakai asia onkin näin jos korttelin kiinteistöt ovat valmiit ottamaan suuret taloudelliset riskit heittäytymällä kaupungin armoille.
Rakennuttajainsinööriä emme kuitenkaan vielä tässä vaiheessa tarvitse. Sensijaan kaupunki tarvitsisi henkilön, joka pystyisi riittävin valtuuksin huolehtimaan tästä ja muistakin suurista projekteista niin, että asiat etenevät nopeasti ja sujuvasti. Virkavapaana oleva kaupungingeodeetti Herrgård toimii parhaillaan juuri tällaisissa tehtävissä Ruotsissa.
