Related Articles
Lapsen huonolla voinnilla tai esim. vanhemman kuolemalla (perhe-eläke) tehdään bisnestä. Näin talousvaikeuksissa oleva kunta helpottaa taloushuoliansa. Samaan aikaan lastensuojelupalvelut siirtyvät ulkomaiseen omistukseen. Sama yhtiö, jonka hoitoyksikössä Ruotsissa vanhus nääntyi nälkään, on laajentanut toimintaansa lastensuojeluun. Yhtiöllä on lastensuojeluyksiköitä Suomessa .
Lastensuojelukerroin on bisnestä
Eräskin sijoitusyhtiö (kylläkin kotimainen) on luonut rahaston, jossa on lastensuojeluyksiköitä omistettuna. Rahastoon voivat sijoittaa esim. eläkeyhtiöt, vakuutusyhtiöt, pankit, varakkaat yksityishenkilöt, toiset rahastot (eli rahastojen rahastot joihin voi kuka hyvänsä tehdä sijoituksia verkkopankissa).
Lastensuojelupalvelut siirtyvät myös ulkomaiseen omistukseen. Esim. Singaporen valtion sijoitusyhtiö sijoittaa Suomen lastensuojeluun.
Samaan aikaan moni huostaanotettu syrjäytyy ja jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Tässä taitaa lopulta käydä niin, että nuorten pahoinvointi on tärkeämpää (tuottavampaa) kuin hyvinvointi. Siitähän nämä laitokset elävät. Valvovat viranomaiset antava välillä huomautuksia huostaanotettujen kohtelusta eri laitoksissa.
tsenäiseen elämään, opiskeluun ja työntekoon on tuettava
Moni huostaanotettu, jonka pitäisi itsenäistyä siirretään monesti mielenterveyskuntoutujien kuntoutuskotiin, koska ei ole valmiuksia itsenäiseen elämään. Moni huostaanotettu ja mielenterveyspotilas jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Huostaanotetuille ei ole edes kertynyt ansioeläkettä ennen työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä. Tämä tarkoittaa Kelan työkyvyttömyyseläkettä, joka on aika pieni.
Vaarana on myös, ettei ansioeläkettä kerry tarpeeksi tai pahimmassa tapauksessa ei ollenkaan. Mielestäni laitosnuoria täytyy tukea itsenäiseen elämään, opiskeluun ja työntekoon. Sama koskee myös aikuisia. Yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen on kelle tahansa nuorelle ja monelle aikuisellekin hirveä menetys. Mielestäni yksityisten lastensuojelulaitosten keskeisimpänä ongelmana on voiton maksimointi sen sijaan, että panostettaisiin täysillä nuorten hyvinvointiin ja normaaliin elämään sijoittumiseen.
Kustannukset ovat suuria. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle keskimäärin miljoona euroa. Työkyvyttömyyseläkkeelle pelkästään mielenterveydenhäiriön perusteella jää viisi nuorta joka päivä.
Henri Autero
Kunnallisvaaliehdokas 2012
Suomen työväenpuolue
Vaasa 138
