Related Articles
Pohjalaisessa 9.8.2010 ollut haastattelu kuntaliitoksesta ja siihen vaikuttavista seikoista kuten kielipolitiikka oli haastateltavan mukaan kiinni kuntien päättäjien mielivaltaisesta päätöksenteosta. Näinhän se hyvin pitkälle pitää paikkaansa, kirjoittaa Virva Hirvi-Nevala.
Vaasa tuottaa hyviä työpaikkoja
Nuorten avoin ja ulospäin suuntautunut arvioiva näkökulma on jo yksinkin antamaan positiivisen suunnan kielipoliittisessa kuntaliitos asiassa. Uskon saman ajatuksen käyvän myös nuoremmista hieman vanhemmillakin henkilöillä. Haastattelun näkökulma oli hyvä. Se oli tuotu nyt ns. oikeasta suunnasta, ruotsinkielisen henkilön näkökulmasta katsottuna.
On silti huomioitava että myös pohjalaisista päättäjistä löytyy nuoria henkilöitä. Joidenkin heistä johtamiskyky oman kuntansa kehityksen eteenpäin viemiselle on hyvin yksisuuntainen, jolloin pyrkimys katsoa tulevaisuuteen on hyvin rajallista. Hieman historiaa mikä kuvaa miten Vaasan kehitys on edennyt vuosikymmenten varrella verrattuna esim. Ouluun.
Oulu on merenranta kaupunki, joka kuuluu tällä hetkellä Suomen suurimpiin kaupunkeihin. Se on teollisuuden ja teknologian suurkaupunki, jonka vauraus on peräisin puulaivoista ja tervasta. Oulussa kuntaliitoksia on tehty jo 1960 luvulta lähtien. Väkiluku on kasvanut 1920 luvulta (yli 20.000 asukasta) 1960 luvulle yli 30.000 henkilöä. Vuonna 1990 Oulussa oli asukkaita jo yli 100.000. Vuosituhannen vaihteessa oululaisia oli lähes 120.000.
Mukana on myös ruotsinkielisiä asukkaita. Vuoteen 2013 mennessä Oulusta on suunniteltu tulevaksi Suur-Oulu, jolloin asukasmäärä on n. 185.000. Huimaa on siis ollut Oulun kehitys ja jatkoa vain seuraa. Vastaavat luvut Vaasassa 1920 luvulla oli yli 21.000 henkeä. Tällä hetkellä Vaasassa on asukkaita noin suurin piirtein sama kuin Oulussa 1960 luvulla.
Lähtökohdat siis Vaasan ja Vaasan seudun kehitykselle ovat olleet erittäin hyvät mm. jo sijaintinsa vuoksi. Mihin ovat siis jääneet nuo kehityksen suunnat ja mikä on ollut syy paikoilleen jämähtämiselle? Mihin on jäänyt ja mihin jääkään se kokonaisvaltainen päätöksen teko jolla voidaan vaikuttaa koko Vaasan seudun kehitykseen.
Tällä hetkellä Vaasa tuottaa monen muun kunnan asukkaalle hyviä työpaikkoja. Muistettava on että mikään ei ole itsestään selvyys. Mitä sitten jos ja kun teollisuus päättääkin siirtyä ns. isoimmille vesille, esim. Ouluun? Meriväylä Vaasa – Uumaja – Sundvall akselilla on hiipumassa. Senkin rehevöittämiseen tarvitaan meitä ja teitä kaikkia naapurikuntia joilla on omaa osaamista ja kykyä tuottaa. Kielipolitiikan taakse piiloutumisella, jokainen ruotsinkielinen kunta nakertaa omaa pesäänsä altapäin.
Eräänkin kunnan johtoon kuuluva henkilön on kuultu sanovan ”tällä hetkellä emme ole vielä lähdössä mukaan. Meidän on hyvä olla nyt näin”. Tässä kunnassa on asukkaita n. 4900. Jokaisella ihmisellä on hyvä olla kotona mutta mitä sitten kun ikäännytään tai kun jälkikasvumme tarvitsevat palveluja. Yksittäisessä pienessä kunnassa esim. koulupalvelujen antaminen heikentyy. Kouluja lakkautetaan ja näin on lasten ja nuorten kuljettava aina vain kauemmaksi kouluihin.
Kirjastopalveluiden taso paranee kuten esim. kirjastoautojen kulku ja liikenne ohjautuvat enemmän myös kuntaliitos alueille. Sama koskee niin ikään hoidon yms. palveluja. Nykyinen naapurikuntamme on neljän pienen 1970-luvun kuntaliitosten myötä saanut väkimääränsä 18400 asukkaaseen, mikä takaa sijan 61 kuntien koossa.
Tällä hetkellä tämän kunnan omakotitaloasukkaiden asumisen kustannukset ovat nousivat lähes 100%:lla niin kiinteistöveron kuin vesimaksujenkin osalta. Tämä näin esimerkkinä siitä miten pieni kunta kamppailee isolla alueella pienen väkimäärän kanssa menemällä asukkaidensa kukkarolle näinkin suurilla korotuksilla jonka katsoisin olevan päättäjien taholta lyhytnäköistä päätöksentekoa.
Toiveena varmasti jokaisella on että Vaasan ja Vaasan seudun kehitys olisi nousevassa muotissa eikä tämän seudun tarvitsisi enää palata 1850 luvun aikoihin jolloin Ylistaro soitteli viulua kun Vaasa pyristeli heinäpellossa.
Virva Hirvi-Nevala
