Kokonaisuudessa ratkaisun avaimet
Hallitus esitteli maanantaina työmarkkinajärjestöille ehdotuksensa yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi. Osapuolten on nyt määrä löytää vajaassa kolmessa viikossa tavoitteet, asialista, aikataulu ja menettelytavat varsinaisille neuvotteluille.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) osoitti viisautta vedollaan olla esittämättä vielä tässä vaiheessa mitään ehdottomia ehtoja yhteiskuntasopimuksen syntymiseksi.
Elinkeinoelämän keskusliiton voimakkaasti rummuttaman työajan pidentämisen asettaminen tässä vaiheessa ehdottomaksi edellytykseksi kun olisi mitä luultavimmin kaatanut koko yhteiskuntasopimuksen, jo ennen kun varsinaisiin neuvotteluihin on edes vielä päästy.
Sipilän hallitusohjelman tavoitteet työllisyysasteen nostamiseksi 72 prosenttiin ja työllisten määrän on vahvistamiseksi 110 000 henkilöllä, ovat ristiriidassa yhteiskuntasopimuksen kärkiehtona viedyn työajan pidentämisen kanssa.
Ammattiliitto Pron laskelmien mukaan sata tuntia työajan pidennystä on Suomessa 115 000 henkilötyövuotta. Jos uutta työtä ei synny, tämä määrä ihmisiä tulisi laittaa kortistoon, jotta viiden prosentin tuottavuuden kasvu saavutettaisiin.
Työajanpidennys ei siis lisää tuotavuutta, ellei samaan aikaan irtisanota samaa määrää. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että palkansaajien tilipussista siirretään työnantajien pussiin 4,5 miljardia euroa.
Puhuiko joku Nokian menestymisen aikoina työntekijöiden palkoista tai työajasta? Todellisia keinoja tuottavuuden nostoon ovat entistä suuremmat satsaukset teknologian kehittämiseen, koulutukseen, työhyvinvointiin, tuotemarkkinointiin sekä tuotekehitykseen.
Myös suomalaista esimiestyötä ja johtamista tulee kehittää, sillä hyvä johtaminen mahdollistaa tuottavuudelle elintärkeän innovatiivisen sekä hyvinvoivan työilmapiirin.
Yhteiskuntasopimus ei synny pelkästään palkansaajaa kurittamalla. Ratkaisun avaimet ovat reilun kokonaisuuden löytämisessä.
Suomi on vaikeassa tilanteessa ja työmarkkinoiden on uudistuttava, mutta vain palkansaajan kimppuun käymällä lisäisimme turvattomuutta ja rauhattomuutta yhteiskunnassa. Vastuu Suomesta on yhteinen ja sen pitää näkyä myös yhteiskuntasopimuksessa.
Kim Berg
pääluottamusmies Vaasa