Suomessa ei ole kansalaiskeskustelua
Suomessa ei juuri kansalaiskeskustelua ole. Suomalaiset ovat tottuneet siihen että aina joku sanoo ja kansa painaa nöyränä päänsä ja tottelee vallassa olijoita. Näin äkkispäätä mileen ei tule kuin kolme kansalaisaktiivisuuden ilmausta: Helmikuun Manifesti, Mäntsälän kapina ja Koijärvi-liike.
Suomen Akatemia julkaisi 25.03. 2008 mielenkiintoisen artikelin omalla sivullaan nimellä: Virtuaalisella kansalaiskeskustelulla herätetään nukkuvien puoluetta. Tässä muutama poiminto artikkelista:
”Laajoja yhteiskunnallisia kysymyksiä ei ole Suomessa juuri tutkittu kokeellisesti, mutta nyt tutkitaan. Demokratiatutkimuksen huippuyksikkö kehittää uusia osallistuvan demokratian muotoja ja järjestää kansalaiskeskusteluja nähdäkseen onko niille tilausta”
”Suoran demokratian puolestapuhujat ovat olleet tähän mennessä teoreetikoita, joten empiirinen tieto asiasta puuttuu. Kehitämme samalla uutta yhteiskuntatieteellistä metodologiaa, sillä vastaavaa kokeellista tutkimusta ei ole yhteiskuntatieteissä ennen tehty.”
”Jos nettikeskustelu toimii vielä paremmin, se on erittäin positiivinen tulos. Meillä on aika suuret odotukset netin suhteen. Tekniset edellytykset ovat jo olemassa ja netin painoarvo tulee kasvamaan entisestään, kun televisio, tietokone ja puhelin yhdistyvät”, Karvonen muistuttaa.”
”Suomessa ei ole riskiä, että jotkut ryhmät jäisivät netin ulkopuolelle. Netti kiinnostaa erityisesti nuoria, mikä on myös ihan hyvä asia. Puolueiden suurimpia ongelmia on, ettei puoluepolitiikka vedä nuoria.”
Lue artikkeli tästä Tämä vain pienenä esimerkkinä siitä että vaasalaisilla virka- ja luottamusmiehillä on pallo hukassa. Täydellisesti.
Olen yli viiden vuoden ajan tarjonnut vaasalaisille virkamiehille ja luottamusmiehille ja tavallisille kansalaisile alustan, millä voitaisiin parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä, arvioida virka- ja luottamusmiesten sidonnaisuuksia ja lisätä kunnallista demokratiaa ilman mainittavaa tulosta.
Voisiko joku ystävällisesti kertoa mitä muuta voisi vielä tehdä?
