Related Articles
Rakentajalehti/Lehtiarkisto
(Lyhennetty)
Kun yhteen nippuun viedään neljä erilaista Vaasan rakentajaa, ei siitä synny kukkotappelua. Yhteistä on tausta maaseudulla ja huoli Vaasan menestyksestä. Tunnelma on hillitty, rakentava ja keskusteleva. Mutta kaikesta ei sentään keskustella.
"Kyllä täällä yhteen hiileen puhalletaan. Urakoitsijat vain ovat niin kovia kilpailijoita, että joistakin aiheista voi puhua ja toisista ei", Vaasan rakentajien konkariksi noussut Antti Ruostetniemi sanoo.
Tässä jutussa puhuvat konkari Ruostetniemen lisäksi TV-talon rakentaja Jarmo Uutela, konsernin mies Esko Korpi ja perheyhtiön pomo Rauno Haapala.
"Me rakentajat voimme puhua keskenämme leppoisia, mutta loppujen lopuksi ollaan kuin kalamiehet. Ei kuitenkaan haluta päästää toisia omille apajille", WasaConin Uutela sanoo.
TV:stä tuttu mestari
Asuntomessujen TV-talon rakentajaksi ryhtyminen oli masokistinen liike, Jarmo Uutela, 47 vuotta, myöntää.
WasaCon Oy:n toimitusjohtaja ja toinen omistaja kuitenkin lähti TV-projektiin, kun tarvittiin ammattirakentaja toteuttamaan kansan valintoja. Eikä hän ole katunut.
"Kyllä tämä oli messuprojektillemme piste iin päälle. Sitä paitsi TV-katsojien valinta on melkein aina ollut myös oma suosikkini. Yleinen mielipide vastaa omaani."
Tämä kertoo aika paljon Uutelasta: haasteita hakeva kansan mies, joka on rakentanut pienestä pitäen. Aluksi kirvesmiehenä, sitten mestarina pikku firmoissa ja kymmenen vuotta Iskuralla. Laman aikana Uutela veti Iskuran Vaasan yksikköä.
"Minua neuvottiin vaihtamaan alaa, kun se oli vielä mahdollista. Sanoin että ei. Minusta tuntuu, että rakentaminen jatkuu vielä ja se on minun juttuni. Enkä ollut väärässä."
Polarin ja Iskuran laiva kuitenkin upposi. Uutela lähti rakentamaan kirjapainoa ja datsoja Moskovaan. Takaisin tullessa Vaasan tilanne olikin muuttunut, töitä oli enemmän kuin tekijöitä. Jarmo Uutela ja Ari Tyynismaa perustivat WasaCon Oy:n.
"Kohta saatiin isoja urakoita ja sitä liitoa on kestänyt yksitoista vuotta. Nyt taistellaan jo isojen kanssa. Kädet voivat olla pienet, mutta kädessä on isot hanskat."
WasaCon on nyt suurimpia itsenäisiä rakentajia vanhan Vaasan läänin alueella. Liikevaihtoa on 17 miljoonaa euroa, toimihenkilöitä 20 ja työntekijöitä 60.
Konsernin paikallistietäjä
Koetaankohan Peab Seiconin aluepäällikkö Esko Korpi Vaasassa vieraan vallan agentiksi? Hän kun edustaa länsinaapurin konsernia, jonka Suomen tukikohta on itäisessä naapurikaupungissa Seinäjoella, entisen Seiconin juurilla.
"Kyllä minä olen nimenomaan Vaasan alueen edustaja. Rakentaminen on aina paikallista toimintaa. Siihen tarvitaan alueen tunteva vetäjä", Korpi, 48 vuotta, vastaa.
Korpi tuntee Vaasansa, jossa hän on viihtynyt yli kolme vuosikymmentä. Ensin rakennusmestarin opissa, sitten vastaavana mestarina Hakorannalla ja Hakalla. Vuonna 1993 Korpi valmistui rakennusinsinööriksi ja jatkoi työpäällikkönä Vaasan Rakennuskorjauksessa. Ja vuonna 2003 hänestä leivottiin Peab Seiconin aluepäällikkö.
"Melkein kaikki Vaasassa pitempään toimineet ovat tulleet Aarne Hakorannan kautta. Ja Hakan Insinöörirakentajissa olin Ruostetniemen Antin pelijoukoissa", Korpi tunnustaa oppi-isänsä.
Monen Vaasan rakentajan tapaan Esko Korven juuret ovat maatalossa, Kauhajoen Päntäneellä. Mutta hän kulkee aina vain töissä maalta, Jurvan Sarvijoelta. Matkaa tulee 40 kilometriä.
Peab Seicon on Vaasassa yhä nuori yritys. Jalansijaa on kuitenkin saatu sopivasti. Tavoite on kehittää tontteja ja löytää kannattavia yhteistyöurakoita. Siinä auttavat taustalla olevan konsernin resurssit ja järjestelmät. Mutta päästävätkö vaasalaiset reviireilleen?
"Uskon, että kilpailu on täällä aika vapaata. Tonttialueita ei anneta noin vain, vaan siihen tarvitaan toimivaa ideaa, kestävyyttä ja pitkää pinnaa."
Perheyhtiön ahkera isäntä
Rakennus Vestra Oy:tä johtaa yhtiön koko osakekannan omistava Rauno Haapala, 59 vuotta. 35-vuotias esikoispoika Jani on suunnittelussa. Neljä vuotta nuorempi Antti pitää kassaa ja pikkusisko Jenni hoitaa asiakasyhteyksiä.
"Vaimolla on oma työ, pitäähän jonkun tienatakin", Rauno Haapala nauraa. "En välttämättä olisi halunnut lapsia tälle alalle. Tämä on aika kovaa hommaa, kilpailua riittää."
Oman urakkansa Rauno Haapala aloitti Ylivieskan tiilitehtaassa. Teknillinen koulu ja opisto toivat Vaasaan. Työsarka alkoi Hakorannan laskentapäällikkönä ja jatkui Simons & Ollilin johtajana.
"Helpommallakin olisi voinut päästä. Mutta turha on katua, kun päätös on tehty."
Rakennus Vestran Haapala perusti vuonna 1996. Lähtöä helpotti Simons & Ollilin tonteista tehty kauppa. Nyt takana on kahdentoista vuoden kokemus perheyhtiöstä, jonka palkkalistoilla on parikymmentä työntekijää.
Haapalalla ei ole moitteita Vaasan kaupungille. Rauhallinen mies ymmärtää, että tontit ovat tiukassa ja niillä voi seistä säilyttämisen arvoisia vanhoja rakennuksia.
"Kaikkea ei pidä säilyttää, mutta hienot talot kannattaa säästää. Yhden rakennusluvan saaminen kesti juuri yli kuusi vuotta. Nyt lähdetään korjaamaan vanhaa taloa."
Rauno Haapalan tehtävään kuuluu elää pari kolme vuotta etuajassa. Ensi vuoden luvat ovat valmiina ja seuraavallekin vuodelle on jo tiedossa jotain. "Koko ajan täytyy olla tiukkana ja pitää kustannuksia kurissa."
"Tavoite on päästä pikku hiljaa normaaliin työaikaan. Saaristossa odottaa mökki ja syksyllä löytyy hyvin marjoja ja sieniä."
Suhteiden rakennusneuvos
Laihialaisella Antti Ruostetniemellä on näkyvä vaikuttajan osa Vaasan rakentamisessa, vaikka hän itse vähättelee rooliaan.
"Olin pitkään tie- ja vesimies. Tulin vasta vuonna 1986 talojen rakentamiseen", 66-vuotias rakennusneuvos ja eläkeläinen sanoo.
Asuntoja on silti tullut tehtyä Vaasassa jo viidellekymmenelle tontille. Se on vaatinut innostumista, tahtoa, onnea ja yhteistyötä.
"Pitää olla hyvissä väleissä päättäjien kanssa. Kaikki lähtee keskusteluista ja vuorovaikutuksesta. Voimmehan mekin antaa signaaleja kaavoittajille ja rakennustarkastajille", Ruostetniemi perustelee.
Ovatko hyvät suhteet myös töitä jakava hyvä veli -järjestelmä? "Ei siitä ole kyse. Ei siinä ole mitään pahaa, että tavataan viikoittain monissa yhteyksissä. Mitä enemmän touhutaan yhdessä, sitä enemmän asiat kehittyvät."
Ruostetniemellä on Laihialla takana 24 vuotta kokoomuslaista kunnallispolitiikkaa, josta kuusi vuotta kunnanhallituksen puheenjohtajana.
"Kun tuntee hallinnon kuviot, tietää ettei Vaasankaan päättäjiltä ja virkamiehiltä voi vaatia mitä tahansa."
Tämä ei ole estänyt Ruostetniemeä kertomasta kuuluvalla äänellä näkemyksiään Vaasan kehittämisestä. Asuntoalueiden kaavoja syntyy liian vähän ja hitaasti. Vaasa on vieläpä jämähtänyt 1800-luvun kaavoittajan C.A.Setterbergin matalien suljettujen kortteleiden henkeen, vaikka nyt pitäisi suosia valkoisia pistetaloja.
Valkoista tornitaloa Ruostetniemi on ollut nostamassa asuntomessujen maamerkiksi. Tonttikilpailun voitto herätti myös aitopohjalaista kateutta.
"Jotkut kilpailijoista tulivat vähäpuheiseksi voiton jälkeen. Hyvän päivän tuttuja ollaan silti kaikkien rakentajien kanssa. Kilpailu on kovaa. Välillä onnistuu ja välillä ei."
Omalta tulevaisuudeltaan Ruostetniemi odottaa vaasalaisuutta. Syntymä- ja asuinkunta Laihia saisi hänen puolestaan tulla osaksi Vaasaa. Ellei jääräpäinen kunta liity, Ruostetniemi harkitsee henkilökohtaisesta liitosta Vaasan kanssa.
