Related Articles
Fennovoiman periaatepäätös meni läpi eduskunnassa ja Suomen kuudennen ydinvoimalan suunnittelu pääsee vauhtiin. Pelkään, että päätös hidastaa aurinkoenergian kehittämistä, aivan kuten edellinen ydinvoimapäätös, Olkiluoto 3, hidasti tuulivoiman kehittämistä.
2000-luvun alussa Suomi oli tuulivoimateollisuuden kärkimaita. Olkiluoto 3:n odotus pysäytti tuulivoiman rakentamisen kymmeneksi vuodeksi. Tuolloin pidettiin itsestäänselvänä, että ydinvoimala valmistuu nopeasti ja että sen tuottama sähkö on halpaa.
Tuulivoiman rakentaminen pääsi Suomessa vauhtiin vasta kun eduskunta hyväksyi syöttötariffilain 2010. Nyt elämme rajua tuulivoimabuumia.
Tämän saman tuulivoimabuumin koki Länsi-Eurooppa jo edellisellä vuosikymmenellä. Siellä rakennettiin tuulivoimaa samaan aikaan, kun Suomessa odotettiin (turhaan) halvan ydinsähkön virtaa.
Myöhäinen liikkeellelähtö on heikentänyt Suomen asemaa kansainvälisessä kilpailussa. Kun meillä lopultakin rakennetaan tuulivoimaa, emme pärjää eurooppalaisille yhtiöille. Ne ennättivät virtaviivaistaa tuotantoketjunsa edellisen buumin aikana ja jyräävät meidät tarjouskilpailuissa. Suomalaiset tuulivoimanrakentajat ovat nyt alihankkijoina kotimarkkinoilla, kun tanskalaiset, ruotsalaiset ja saksalaiset nappaavat urakat niiden nenän edestä.
2010-luvulla tuulivoima alkaa olla Länsi-Euroopassa kypsä energiamuoto. Se paranee, tehostuu ja halpenee yhä, mutta turbulentein muutosaika on ohi. Nyt on meneillään aurinkosähkön vallankumous. Sen hinta on romahtanut tämän vuosikymmenen aikana viidesosaan entisestä, vaikka se on edelleen kallista verrattuna esim. tuulivoimaan. Ja yllätys yllätys : Suomi on nukkumassa onnensa ohi.
Vuonna 2013 aurinkosähkön tuotantohuippu oli Suomessa 11 megawattia, mikä vastaa noin kolmea isoa tuulivoimalaa. Samaan aikaan Saksassa tuotantohuippu oli 36 000 megawattia eli yli 3000-kertainen Suomeen verrattuna. Italiassa se oli 17 000 MW, Ranskassa ja Espanjassa vajaa 5 000.
Lohdutukseksi voimme todeta, että muuten niin edistyksellinen Ruotsi ei ole paljon Suomea edellä. Se tuotti auringolla vain 43 MW. Eteläisempi Tanska pääsi sentään yli 500 MW:n.
Aurinkosähkön tuottamisessa pohjoisessa on ongelmia, joista tärkein on valon epätasainen jakautuminen kesän pitkien päivien ja talven kaamoksen välillä. Mutta aurinkoenergian vuosikertymä ei ole Suomessa huonompi kuin Keski-Euroopassa.
Suomessa tehdään paljon aurinkovoiman kehittämistyötä, esimerkiksi Vaconin aurinkoinvertteri Vaasassa. Nyt pelkään kuitenkin, että aurinkoenergian kehittäminen ja tuotteistaminen hyytyy Suomessa halvan ydinsähkön odotukseen.
Aurinkosähköön liittyy vielä yksi vallankumouksellinen elementti. Se soveltuu erityisen hyvin hajautettuun pientuotantoon. Sitä voi tuottaa lähes millä tahansa vapaalla pinnalla, vaikka talon katolla ja seinissä.
Hajautettu aurinkosähkö kiihdyttää toista energiatekniikan vallankumousta, älykästä sähköverkkoa. Yhdessä nämä ovat ajamassa sähkömarkkinoita valtavaan muutokseen.
Satu Hassi vertasi joskus, että olemme sähköntuotannossa samassa vaiheessa kuin olimme teleliikenteessä 1980-luvun lopulla, puhuimme vielä lankapuhelimessa eikä useimmilla ollut aavistustakaan, mitä ovat GSM-matkapuhelin, internet ja mobiiliverkko.
Vertauskuvin puhuakseni pelkään, että olemme tekemässä miljardi-investointia lankapuhelimiin juuri mobiilivallankumouksen kynnyksellä.
Juha Tuomikoski
Vaasa
