Home / Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta / Jorma Ojaharju luvut 88 ja 87

Jorma Ojaharju luvut 88 ja 87

Pekka Haukinen

Jorma Ojaharjun ( s. 16. 10. – 36) uusin kirja (2010) on omakustanne nimeltä ”Unholan ulapoilta. Kirjassa on muistiinpanoja Koirasmarttasäätiön Korkeimman Neuvoston kokouksista Helsingin Itäkeskuksessa sijaitsevasta kahvilasta.

Ojaharjun pääteos on kolmiosainen Vaasa-trilogia (Valkoinen kaupunki (1976), Paremmassa maailmassa (1979) ja Maa kallis isien (1982)), jossa hän kuvaa tapahtumia Vaasassa vuoden 1918 sisällissodasta 1970-luvulle saakka. Ojaharju on julkaissut yli 40 teosta. Vaasalaisia.info julkaisee valittuja lukuja kirjasta.

Teosluettelo:

Unholan Ulapoilta luvut 87 ja 88”Korkeassa iässä en voi olla muistelematta muutamia Öljymäelle jo siirtyneitä ystäviä. Eräs heistä oli Haukinen, Ylivieskan lahja sivistymättömälle maailmalle, kirjoittaa Ojaharju.

jomppa.ojaharju(miuku)gmail.com

Keskusteluun:

Klikkaa alla olevaa linkkiä ja lue valittuja lukuja.

Jorma Ojaharju
Unohduksen Ulapoilta
87. TYÖSKENTELYÄ TÄYDELLISESSÄ TYHJYYDESSÄ

Suurissa juhlissa huijari ja armoton valehtelija Nozdrev (Nozdrev = sierain), jolle Tshitsikov oli varomattomuuttaan tullut paljastaneeksi bisnesideansa, kailotti julki tosiasian, että Tshitsikov käy kauppaa kuolleilla sieluilla?

Tshitsikov ei kertakaikkiaan tiennyt miten päin olla. Hän tönäisi Nozdrevia niin rajusti, että tämä oli kaatua. Tilanne raukesi mutta vahinko oli jo tapahtunut ja Tshitsikov joutui vähin äänin jättämään kaupungin.

Nabokov huomauttaa Gogol-monografi assaan, että Kuolleet sielut ei jäljittele humoristista kertomusta tai yhteiskunnallista kannekirjelmää. Se on oma maailmansa

– Gogolin maailma. Sitä Nabokov ei osannut ennakoida, että Gogolin maailman henki piankin valtaisi muun maailman. Niitä kunnioitettaisiin neroina, jotka lain turvin varastaisivat yhteistä omaisuutta.

Eivätkä joutuisi yhtä noloon tilanteeseen kuin Tshitsikov omissa puuhissaan. Nabokovin mukaan venäläiset osoittavat huomattavaa kykyä työskennellessään täydellisessä tyhjyydessä. Tästä todistavat myös Ilja Ilfi n ja Jevgenij Petrovin romaanit

Kultainen vasikka ja Kaksitoista tuolia.

Jorma Ojaharju
Unohduksen Ulapoilta
88. PEKKA HAUKINEN

Korkeassa iässä en voi olla muistelematta muutamia Öljymäelle jo siirtyneitä ystäviä. Eräs heistä oli Haukinen, Ylivieskan lahja sivistymättömälle maailmalle.

Alkuun hän opiskeli ennennäkemättömän ahkerasti psykologia pääaineenaan.

Arvosanat olivat aina korkeimmat mahdolliset. Väliin hän loikoili mallina Ateneumissa.

Pekka Haukinen oli lahjakkuus, jolta odotettiin suuria. Mutta pian hän kuuli taiteilijaelämän kutsun, odotukset ja kaikki muukin muuttui.

Todellinen boheemi Pekka Haukinen istui Vanhalla usein runoilija Juha Mannerkorven kanssa. Hän oli lukenut Haukisen runokokoelman nimeltä Pihlajanmarjat ja piti Pekkaa suurena lupauksena, mitä hän kuten jo sanottu olikin.

Haukinen oli myös näyttelijä. Hänellä oli osa elokuvassa “Rakas” vuonna 1961, elokuvassa “Onnelliset leikit” vuonna 1964, elokuvassa “Raportti eli balladi laivatytöistä” vuonna 1964 sekä päärooli Maunu Kurkvaaran ohjaamassa elokuvassa nimeltä “Kielletty kirja”, joka perustui Hannu Salaman romaaniin Juhannustanssit.

Hiukan ujostellen kerron luonnehdinnan, jolla hän kuvasi joitakin ystäviään.

Ujostellen, koska luonnehtija saattoi myös olla Kotkan Ylpeys Pekka Hakala:

“Ehkä hän ei ole aivan kokonaan ilman sitä hienostuneisuutta ja herkkyyttä, jonka vain pitkällinen irstailu voi ihmiselle lahjoittaa.”

Haukinen tuli Helsingin ylioppilaslehden pakinoitsijaksi Pentti Saarikosken jälkeen 1960-luvun alussa. Haukinen kuoli auto-onnettomuudessa Harjavallassa vain 25-vuotiaana. Hänen jälkeensä koserialle rupesi Seppo Ahti.

Saarikosken nimimerkki oli Nenä, Haukisen Johnny Walker ja Ahdin Bisquit.

Olen poiminut käsille Johnnyn kunnianosoitukset Omar Khajamille ja Tom Dooleylle ja lyhyen nuorekkaan sikermän hänen muita säkeitään.

Johnny Walkerin mietteet virkistivät:

Miestenhuoneen urinaalissa komeili valmistajan tuotemerkki Rubicon. Johnnylta pääsi: “Urea iacta est.”

Ja edelleen.

“Sorruin mietiskelyihin. Se on virheeni. jonka olen oppinut suurella vaivalla.”
“Perinteet velvoittavat: vestigia terrent.”
“Oi, Herra, laulujen lunastaja, jos Sinussa on yhtään urheiluhenkeä, anna meille meidän talvisotamme takaisin.”

About Toimitus

Check Also

Minun kaupunkini, minun kehittämänä

Vaasan kaupunki kehittää asukaslähtöisempiä palveluita ja toimintatapoja osana Avoin kunta –hanketta. Ensimmäisenä tartutaan osallistumisen palveluihin …

Vastaa