Related Articles
Jorma Ojaharjun ( s. 16. 10. – 36) uusin kirja (2010) on omakustanne nimeltä ”Unholan ulapoilta. Kirjassa on muistiinpanoja Koirasmarttasäätiön Korkeimman Neuvoston kokouksista Helsingin Itäkeskuksessa sijaitsevasta kahvilasta.
Ojaharjun pääteos on kolmiosainen Vaasa-trilogia (Valkoinen kaupunki (1976), Paremmassa maailmassa (1979) ja Maa kallis isien (1982)), jossa hän kuvaa tapahtumia Vaasassa vuoden 1918 sisällissodasta 1970-luvulle saakka. Ojaharju on julkaissut yli 40 teosta. Vaasalaisia.info julkaisee valittuja lukuja kirjasta.
Unholan Ulapoilta luvut 52 ja 53: Totuus on hävinnyttä varten ja Hakanieamen markkinoilla . "”
“ Vaasaan muuttaneen kellarimestari Ernstin hotellin nimi on tietenkin Ernst. Sen henkilö- ja asiakaskuntaan on kuulunut merkittäviä miehiä; ainakin Mannerheim, Haapoja ja Erik Sundqvist.”, kirjoittaa Ojaharju.
jomppa.ojaharju@gmail.com
Keskusteluun:
Klikkaa alla olevaa linkkiä ja lue valittuja lukuja.
Jorma Ojaharju
Unohduksen Ulapoilta
52. NIILO TURKKILA
Niilo Turkkila 90 oli aktiiviaikoinaan paitsi Helsingin Sanomien faktori myös huippupainija. Heinäkuussa 2006 oli mitä mainioin kokouskeli ja porukka kokoontui teltalle jo varhain. Nipa Turkkila oli juuri kantanut kahvikuppinsa pöytään ja istuutunut kun eurosatraappi Söderman sattui kolauttamaan pöytää jalallaan ja kahvia läikähti Turkkilan housuille. Satraappi pahoitteli tapahtunutta sanoen:
– Otan täyden poliittisen vastuun.
Tämä kelpasi Turkkilalle.
Muistan olleeni pikkupoikana seuraamassa kilpailuja, joissa Nipa Turkkila voit71 ti vaasalaisen huippumiehen Matti Rantalan. Kysyin myöhemmin Nipalta voittiko Rantala ainuttakaan heidän käymästään kolmesta ottelusta.
– Annoin minä sen kerran säälistä voittaa, Turkkila vastasi.
1940-luvun mestareilla oli tapansa saada riittävästi proteiinia. Tiedetään mm., että kun he kiersivät maakuntaa piirikunnallisissa kilpailuissa ja nappasivat pitävän otteen kylän nimimiehestä, kuuli nimimies korvassaan kuiskauksen:
– Tuleeko sianruho jos menen selälleni? Ja hellittivät sen verran, että nimimies pääsi kähisemään:
– Tulee.
Tämän jälkeen sai kylän nimimies voittaa. Vuonna 1951 käytiin painin MM-kilpailut Helsingissä. NipaTurkkila voitti Messuhallissa kaikki ottelunsa, mutta loppuottelussa hänet hävitettiin sopivammalle 2-1.
Turkkilasta kiertää vieläkin juttua jos minkälaista. Tässä yksi: Eljas Erkko antoi Nipalle taksirahan ja pyysi hakemaan Aatoksen koulusta. Vuosi oli 1939. Nipa meni raitiovaunulla ja ratikalla palattiin, koska se oli Aatoksen mielestä jännempi vehje kuin henkilöauto. Ja olihan se taloudellisempaakin.
Turkkila kävi viimeisen kerran Koirasmarttasäätiön kokouksessa kesällä 2007, tyttärensä kanssa. Nykyisin 93-vuotias Nipa asuu hoitokodissa, missä kaverit eivätkehtaa käydä häntä tapaamassa; jos se ei tunnista. Eroka ja Petrell kävivät; tunnisti.
Omiin oloihinsa siirtynyt muusikko ja jalkapallonero Kaitsu Pahlman oli aktiivi osallistuja. Ennen kokouksen alkua hän kyseli musiikkimakuni perään. Vastasin, että se on koulutyttömäisen romanttinen.
– Kuuntelen mielelläni Verdiä ja Puccinia, sanoin.
Verrattomia mestareita, henkäisi Kaitsu. – Mutta he olivatkin futaajia molemmat.
Jorma Ojaharju
Unohduksen Ulapoilta
53. MANNERHEIM
Hakaniemessä tuli epämääräisen tutun näköinen nainen vastaan; suu ja silmät ja kaikki. Kysyi:
– Koskas kirjoitat Mannerheimista? Kaikki muutkin kirjottaa. Ja Donneri ja Harliini tekevät elokuvaa.
Miksipä ei. Edellytykset olisivat samat kuin muillakin; en tiedä miehestä varmuudella mitään, niinikään on rahoitus epävarma. Mutkan kautta asiaan siis:
Vaasaan muuttaneen kellarimestari Ernstin hotellin nimi on tietenkin Ernst. Sen henkilö- ja asiakaskuntaan on kuulunut merkittäviä miehiä; ainakin Mannerheim,
Haapoja ja Erik Sundqvist.
Ernstin pitkästä ja komeasta passaripojasta tuli niin kuuluisa, että hänen luurankonsa oli näytteillä museossa. Kysymyksessä oli rikosmuseo, sillä passaripoika oli
myöhempi suurmurhaaja Matti Haapoja itse. Hänet karkoitettiin Siperiaan, mutta mies karkasi. Paluumatka halki tundrien ja taigojen oli käsittämätön suoritus – vaikka hän ryöstömurhiin välillä syyllistyikin ja varasti ruokansa.
Vaasan läänin kuvernööri Wreden tytär Mathilda kävi päivittäin lääninvankilassa tapaamassa Haapojaa. Mathilda teki kaikkensa saadakseen Haapojan katumaan ja
rukoilemaan Jumalalta syntejään anteeksi.
Haapoja vastusti näitä vaatimuksia pitkään kuin jaksoi, mutta kurjat olosuhteet toimivat käännyttäjän hyväksi ja käännytettävä suostui lopulta kääntymään. Mies murtui ja tappoi itsensä sen jälkeen kun hänet oli siirretty Turun linnaan. Piru yksin tietää jos sekään, kuinka pitkän kakun Haapoja olisi saanut, mutta tämän päivän oikeuslaitos olisi tuominnut miehen jopa ehdonalaista ankarampaan rangaistukseen; kolmen viikon kotiarestiin.
Luulin kotiarestia hyväksikin vitsiksi, kunnes kuulin Vanhasen hallituksen oikeusministeri Tuija Braxin tosissaan esittävän sitä rangaistusmuodoksi yhdessä jonkinlaisen
digitaalisen jalkapannan kanssa.
Raiskaajien suosiminen on saanut EU:n ärähtämään Suomelle.
Mannerheim asettui Ernstiin 19.1.1918. Kenraalilta kyseltiin kaikenlaista, mm. eikö valkoinen Suomi luota kansankomissaarien neuvostoon ja sen johtajaan Leniniin; ovathan he tunnustaneet Suomen riippumattomaksi valtioksi joulukuussa 1917?
– Ei, vastasi Mannerheim. – Tunnustamisestaan ja suomalaisen senaatin pyynnöstä huolimatta kansankomissaarien neuvosto ei ole ryhtynyt minkäänlaisiin toimiin Suomeen sijoitettujen venäläisten sotaväenosastojen poissiirtämiseksi.
Kysymykseen, mitä tämä saattaa merkitä, kenraali vastasi: – Niitten tänne jäämisen tarkoitus on ilmeisesti takeena maamme liittämiselle neuvostovenäläiseen tasavaltaan.
Paljon pahansuopaista kuiskailua aiheutti kuitenkin se, että Mannerheim salli tsaarin upseerien kunniansanaansa vastaan ruokailla Ernstissä. Sota oli jo käynnissä kun FÅA:n Arcturus, Castor ja Virgo toivat jääkärit Vaasaan. Heidän upseerinsa ihmettelivät sitä, että venäläiset istuivat kaikessa rauhassa lihapatojen ääressä. Ikäänkuin Suomi olisi liitetty neuvostovenäläiseen tasavaltaan.
Tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että Mannerheim uskoi bolshevikkien hallituksen
kaatuvan koska tahansa ja että tsaari palautetaan istuimelleen. Sen vuoksi oli viisasta olla valmiiksi väleissä keisarin upseerien kanssa.
