Related Articles
Jorma Ojaharjun ( s. 16. 10. – 36) uusin kirja (2010) on omakustanne nimeltä ”Unholan ulapoilta. Kirjassa on muistiinpanoja Koirasmarttasäätiön Korkeimman Neuvoston kokouksista Helsingin Itäkeskuksessa sijaitsevasta kahvilasta.
Ojaharjun pääteos on kolmiosainen Vaasa-trilogia (Valkoinen kaupunki (1976), Paremmassa maailmassa (1979) ja Maa kallis isien (1982)), jossa hän kuvaa tapahtumia Vaasassa vuoden 1918 sisällissodasta 1970-luvulle saakka. Ojaharju on julkaissut yli 40 teosta. Vaasalaisia.info julkaisee valittuja lukuja kirjasta.
Unholan Ulapoilta luvut 34 ja 35: Entäpä venäläinen nielu? ja Kahvi vähentää piereskelyä. "”
“Miksi keskittyä yksinomaan venäläiseen sieluun?
Venäläinen nielu on vähintään yhtä tärkeä valaistumisen portti.
Neuvostoliiton matkoillani huomasin, kuinka tärkeä tuo instituutio on.
Esittelin terveen suomalaisen nielun toimintaperiaatteet ja sain
osakseni kunnianosoituksia litrakaupalla..”, kirjoittaa Ojaharju.
jorma.ojaharju(miuku)pp.inet.fi
Keskusteluun:
Klikkaa alla olevaa linkkiä ja lue valittuja lukuja.
Jorma Ojaharju
Unholan Ulapoilta
34. ENTÄPÄ VENÄLÄINEN NIELU?
Miksi keskittyä yksinomaan venäläiseen sieluun? Venäläinen nielu on vähintään yhtä tärkeä valaistumisen portti. Neuvostoliiton matkoillani huomasin, kuinka tärkeä tuo instituutio on. Esittelin terveen suomalaisen nielun toimintaperiaatteet ja sain osakseni kunnianosoituksia litrakaupalla.
Ilman nielua on kuivakkaa elää. Nielu on tärkeä. Varsinkin sen poistoputki. Mielensä pahoittanut kuntoilija halusi puhua suomalaisia kuntouimareita vainoavasta ongelmasta. Mies kertoi, että kansa kiertää Itäkeskuksen uimahallin kaukaa, koska osa venäläisistä on luovimmillaan juuri altaassa. Suomalaiset uimarit eivät pidä vastaan kelluvista käymälärajoitteisten luomuksista, vaan siirtyvät muualle.
Valvojan mukaan altaalle annetaan torstaisin 10 000 voltin bakteerit tappava sähköisku. Valvojan mielestä bakteerikammoiset näkevät pökäleitä kaikkialla muualla paitsi vessanpytyssä. Ei uimahalli mikään julkinen paskahuussi ole. Puheenaihe on vaihdettava, joten kysyn:
– Seuraa päivän ensimmäinen idioottimainen kysymys: mitä Hrutshev sanoi paukuttaessaan pöytää kengällään?
Ei vastausta. Edelliseen arveluun vastaa entinen ay-kommunisti, jonka mukaan itäisen naapurimme suhtautuminen palamisjätteisiin on aina ollut avoin ja ennakkoluuloton. Hän kaivaa lompakostaan kellastuneen leikkeen, jonka sisältö on minulle tuttu jo 1960-luvulta. Mies lukee Demjan Bednyin ylistyksen soveltavalle kemialle:
IHMETÖITÄ JOKA PÄIVÄ
Ami Aarto oli yksi Terijoen hallituksen maatalousministeri Armas Äikiän monista nimimerkeistä. Juuri Äikiä suomensi neuvostoliittolaisen runoilijan Demjan Bednyin runon, jonka Neuvosto Siperia-lehti julkaisi 24.1.1926.
Runoon kuuluu seuraava johdanto:
“Kansankomissaarien neuvosto, tutkittuaan tuotteen yhdessä asianomaisten viranomaisten kanssa, on sallinut viinankeiton ihmisulostuksista.
Yhdestä puudasta ulostuksia lasketaan saatavan 1/4 ämpäriä (ven. mitta vedro) puhdasta pirtua.Ulostusten tulee olla etupäässä talonpoikain ulostuksia, koska talonpojat käyttävät ravinnokseen runsaasti kasvisruokia. Tämän uutisen johdosta Demjan Bednyi runoilee:
MUSIKKAIN ELONPÄIVÄT MUKAVIKSI
Ihmetöitä joka päivä tehdään ryssäin maassa
pirtuu paskast` keitetään ett` porina käy paassa.
Puuta paskaa patahan ja tuima tuli alle –
viinaa varttiämpärin saa siitä musikalle.
Ryssän äly Euroopassa kateutta kohtaa
kun se pirtun persehestä suoraan suuhun johtaa
Iivana nyt ylivallan maailmassa vienee
pirtua kun paskantaa ja eetteriä pieree
Musikkain nyt elonpäivät muuttuu mukaviksi
huussit kaikki muuttavat he viinatehtahiksi.Helppoa on veronmaksu, perheen elatuskin
lafka kiinni, koivet ojoon menee viinatrustin
Kuitenkin voi musikalta tuumat mennä mistiin
Musikan ja valtion käy edut näet ristiin
Pierupussit, paskahuussit – verolle ne pannaan
persereiät korkataan jott`
neuvosto sais lannan.
Ryssien vaatimien sotakorvausten arvosteleminen saa sellaisia muotoja, että Eroka Salo katsoo aiheelliseksi valistaa kiivailijoita seuraavalla tavalla:
– Ilman Suomelle määrättyjä sotakorvauksia ei Maalaisliitto olisi ikinä suostunut teollistumisen nopeaan kasvuun. Neuvostoliiton pelossa siihen oli suostuttava. Ilman Urho Kekkosta ei Kepu kuuluisi kolmen suuren joukkoon. Työeläkkeitä ja työttömyyskassajärjestelmää keskusta ei hyväksy vieläkään.
Jorma Ojaharju
Unohduksen Ulapoilta
35. KAHVI VÄHENTÄÄ PIERESKELYÄ
Cafe Fastersin vastaava, Ari, halusi asiantuntijamielipiteen uudesta kahvilaadusta ja kantoi sitä pöytään enemmänkin. Seurasi keskustelu kahvin vaarallisuudesta ja vaarattomuudesta.
Joku muisti hyvinvoinnin ensimmäisen tuulahduksen sodan jälkeen, Heraklesin helmikuussa 1946 tuoman ensimmäisen kahvilastin Turun satamaan, kuin myös sen, kuinka kahvinkipeät mummot mursivat poliisiketjun vain päästäkseen koskettamaan kahvisäkkejä.
Toisen maailmansodan aikana menivät ensimmäisinä kortille kahvi ja sokeri. Kansanhuoltolautakunta joutui ottamaan vastaan tuhansittain haukkumakirjeitä- ja ilmiantokirjeitä, mutta myös paketteja, jotka sisälsivät puhdasta ihmispaskaa. Lempeimmissä kirjeissä solvattiin ministeriössä työskenteleviä jesuiitoiksi, huijareiksi ja ryöväreiksi ja heille uhattiin ensimmäisen sopivan tilaisuuden tullen ampua nappi ottaan.
Tänään terveysviranomaiset haluavat kieltää tupakoimisen myös ulkosalla. Tämä saa suupaltit ennustamaan, että seuraavaksi kielletään kahvi. En viitsinyt kertoa, että sen nauttiminen kiellettiin lähes kolmesataa vuotta sitten.
Kahvin ensimmäisiä kuluttajia olivat Abessinian muinaiset gallat. Kahvinpavut murskattiin rasvan sekaan, jotta jaksettiin sotia. Jemeniläiset sufi mystikot joivat 1400-luvulla juomaa nimeltä qahva. Juoma esti nukahtamisen kesken rukouksen. Se levisi nopeasti Mekkaan ja Kairoon. Jemenin Al Mochasta kasvoi kahvikaupan keskus.
Compleat History of Drugs-niminen kirja vuodelta 1712 väittää kahvin rauhoittavan aivoja, parantavan riisitautia ja pyörrytystä,vähentävän piereskelyä ja lisäävän elämäniloa.
Kaarle XII toi kahvin Ruotsiin palattuaan Turkin Benderistä, missä lähipiireineen nautti sitä kolme- ja puoli kiloa päivässä. Koko Ruotsi-Suomeen se levisi hitaasti. Aluksi sitä käytettiin lääkkeenä. 1750-luvulla oli kahvia ja teetä nauttivista perheistä tarkat veronmaksuun perustuvat rekisterit. Koko Suomessa oli 116 kahvia juovaa perhettä.
Kuningas Kustaa III sai päähänsä kitkeä kansasta kahvinhimon todistamalla, että se oli myrkyllistä. Hän määräsi kuolemaantuomitun vangin juomaan kahvia päivittäin siihen saakka kunnes kuolisi.
Kuningas itse kuoli kapteeni Anckarströmin ampumaan luotiin, vartijat, kuin myös vankia tarkkailemaan määrätyt lääkärit, kuolivat vanhuuteen, mutta vanki eli ja voi suhteellisen hyvin. Välillä vain narisi, että missä sitä kuuluisaa kahvia on? Vartija ei voinut kieltäytyä kahvitarjoilusta, koska kuningas ei ollut peruuttanut määräystään.
Kahvilan historiasta tämän verran:
1600-luvun lopulla kahvi levisi Euroopan satamakaupunkeihin. Ensimmäinen huomattava kahvila perustettiin 1600-luvun puolivälissä Venetsian Pyhän Markuksen torille ja Pariisissa toimii tänä päivänä kahvila, joka avattiin 1687, Cafe Le Procope. Siellä istuivat Robespierre, Marat ja Danton. Heidän rakentavan keskustelunsa tuloksena syttyi Ranskan suuri vallankumous.
Vakuutusyhtiö Lloyds sai nimensä 1720-luvulla Edward Lloydsin kahvilasta, jonne kokoonnuttiin merkitsemään vakuutuksia. Tuntematon mies tulee esittämään tietokilpailukysymyksen:
– Mikä on Matti Vanhasen huomattavin saavutus pääministerinä? Korkeimman Neuvoston vastaus kuuluu:
– Hivuttautuminen valokuvaan Obaman taakse.
Matti, vanha veikko,
onko pääsi heikko?
Miks sorrut mokomaan roskaan;
“Olen vahvempi kuin koskaan?”
