Related Articles
Jorma Ojaharjun ( s. 16. 10. – 36) uusin kirja (2010) on omakustanne nimeltä ”Unholan ulapoilta. Kirjassa on muistiinpanoja Koirasmarttasäätiön Korkeimman Neuvoston kokouksista Helsingin Itäkeskuksessa sijaitsevasta kahvilasta.
Ojaharjun pääteos on kolmiosainen Vaasa-trilogia (Valkoinen kaupunki (1976), Paremmassa maailmassa (1979) ja Maa kallis isien (1982)), jossa hän kuvaa tapahtumia Vaasassa vuoden 1918 sisällissodasta 1970-luvulle saakka. Ojaharju on julkaissut yli 40 teosta. Vaasalaisia.info julkaisee valittuja lukuja kirjasta.
Unholan Ulapoilta luvut 30 ja 31: KIRJALLISUUDEN ARVOSTELIJA JOHAN BÄCKMAN ja VÄINÖ LINNA JA MODERNISMIN POEETIKOT. "”
“Koirasmarttasäätiön kirjallisuusjaosto ei anna Bäckmanille anteeksi hänen Pronssisoturi-kirjassa esittämäänsä väitettä, että “Tuntematon sotilas” on Ryhmyn ja Romppaisen valkokaulusversio, joka pursuaa latteiden vitsien siivittämää juonetonta kerrontaa ilman sankareita.”, kirjoittaa Ojaharju.
jorma.ojaharju(miuku)pp.inet.fi
Keskusteluun:
Klikkaa alla olevaa linkkiä ja lue valittuja lukuja.
Jorma Ojahatju
Unholan ulapoilta
30. KIRJALLISUUDEN ARVOSTELIJA JOHAN BÄCKMAN
Unholan ulapoille pääsee joskus tiukasta vartioinnista huolimatta livahtamaa uutisia nykymaailmasta. Asiallisiakin sellaisia mainitussa maailmassa joitakin esiintyy, vaikka lehdet ovat täynnä keskusliikkeitten ilmoituksia, joitten välissä yhdentekevää uutismateriaalia siellä täällä.
Lehdissä vilisee otsikoita, jotka todistavat kuinka Kärsämäen hyvinvointivaltio kehittyy sisäisesti ja kansainvälistyy:
“Sokea pappi iskettiin maahan”
“Epileptisen kohtauksen saanut ryöstettiin metrossa”
“Isä puukotti 3-vuotiasta poikaansa.”
“Helsingin käräjäoikeus tuomitsi vankeutta vainajalle.”
“Suomi on pudonnut palveluyhteiskuntana Mongolian tasolle.”
“Suomessa murhataan eniten ihmisiä länsi-Euroopassa”,(kauppakeskus Sellon tragedian yhteydessä).
“Valelääkärit saivat toimia kaikessa rauhassa.”
“16-vuotiaan työn huumannut ja raiskannut konstaapeli sai ehdollista.”
Mitä tahansa voidaan esittää totena tahi valheena ja lähes päivittäin esitetäänkin. Oman lukunsa muodostavat uusideologit. Johan Bäckman-niminen valtiotieteen tohtori ja oikeussosiologian dosentti on virkistänyt paitsi säätiön myöntyväisyysmiehiä myös lapualaissiipeä siinä, kuin ruotsalainen populaaritutkija Henrik Arnstadkin.
Koirasmarttasäätiön kirjallisuusjaosto ei anna Bäckmanille anteeksi hänen Pronssisoturi-kirjassa esittämäänsä väitettä, että “Tuntematon sotilas” on Ryhmyn ja Romppaisen valkokaulusversio, joka pursuaa latteiden vitsien siivittämää juonetonta kerrontaa ilman sankareita.”
Pyrkiikö Bäckman kirjallisuutemme tiennäyttäjäksi.
Väinö Linna vastaa itse nasevimmin tällaisiin typeryyksiin esseekokoelmassaan “Oheisia” vuonna 1967 kirjoittaessaan odotetun kirjallisuutemme suunnannäyttäjän lihaksitulemisesta: “…arvostelussamme ja koko kirjallisessa kulttuurissammekin voi havaita paljon sellaista, mikä osoittaa, ettei Kustaa IV Adolf ollut ollenkaan poikkeuksellinen ilmestys odottaessaan arkkienkeli Mikaelia armeijansa komentajaksi.”
Jorma Ojaharju
Unholan Ulapoilta
31. VÄINÖ LINNA JA MODERNISMIN POEETIKOT
Bäckman hyväksyy näköjään Kansainvälisen Tylsyyskäytännön Säännöstön; syksyllä 2009 englantilainen kirjailija Fay Weldon ohjeisti The Guardian-lehdessä kirjallisuuspalkinnon voittamisesta haaveilevia seuraavasti:
“Jos haluat voittaa palkintoja ja tulla kirjailijana vakavasti otetuksi, sinun täytyy poistaa kirjastasi kaikki vitsit. Olen ollut jakamassa riittävän monia kirjallisuuspalkintoja tietääkseni, että tylsin kirja voittaa.”
Linnalta ryöstettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto! 1960-luvulla ruustinnahenkiset puuteriperseet pitivät huonona vitsinä sitä, että suomeksi kirjoittelevasta työläiskirjailijasta olisi edes keskusteltu Nobelehdokkaana. Pohjantähden kolmannen osa ilmestyttyä luetteli vahva kirjallinen vaikuttaja Kai Laitinen Parnassossa sarjan puutteita. Hänen mukaansa Pohjantähtiromaani ei täyttänyt modernin poetiikan vaatimuksia.
Moderni poeetikko Johan Bäckman osoittautui Kai Laitisen hengenheimolaiseksi.Hänen mukaansa Tuntematon sotilas – eräs maailman kaikkien aikojen parhaistasotaromaaneista – teki valheesta hyveen: “Väinö Linna varasti meiltä moraalin ja onsiksi yhdeksäs sotarikollinen. Hänetkin olisi pitänyt sulkea Katajanokalle.”
Katajanokkaa taidettiin pelätä yleisemminkin. Kun Edwin Laine ryhtyi kuvaamaan Tuntematonta, ilmoitti silloinen puolustusministeri Emil Skog sd, mielihyvin lainaavansa kuvauksissa tarvittavat aseet, mutta kun lainaamisen aika tuli, hän kieltäytyi. Hätiin tuli sisäministeri Vilho Väyrynen, sd.
Väite Linnan moraalivarkaudesta raivostutti yhtä hyvin Koirasmarttasäätiön litteräärejä kuin lapualaissiipeäkin siinä määrin, että suoraan toimintaan siirtymistä ehdotettiin ja kannatettiin:
“Muilutetaan se rajan yli jos siellä sitä moraalia niin saatanasti on.”
Väinö Linnan tuotanto on saanut monet muutkin hourimaan mitä sattuu. Laajalti katsottiin, että “Täällä Pohjantähden alla” – trilogia ansaitsisi Nobelin palkinnon, mutta se paneteltiin ulos ehdokkaitten joukosta. Panettelija oli Ruotsin akatemian jäsen, joka Linnan tavoin oli luokiteltu työläiskirjailijaksi. Ei ole mieltä mainita hänen nimeään, koska mies on siirtynyt Öljymäen siimeksiin.
