Related Articles
Jorma Ojaharjun ( s. 16. 10. – 36) uusin kirja (2010) on omakustanne nimeltä ”Unholan ulapoilta. Kirjassa on muistiinpanoja Koirasmarttasäätiön Korkeimman Neuvoston kokouksista Helsingin Itäkeskuksessa sijaitsevasta kahvilasta.
Ojaharjun pääteos on kolmiosainen Vaasa-trilogia (Valkoinen kaupunki (1976), Paremmassa maailmassa (1979) ja Maa kallis isien (1982)), jossa hän kuvaa tapahtumia Vaasassa vuoden 1918 sisällissodasta 1970-luvulle saakka. Ojaharju on julkaissut yli 40 teosta. Vaasalaisia.info julkaisee valittuja lukuja kirjasta.
Unholan Ulapoilta 12 ja 13 Me nousemme kostona Guillermon! ja 1990-luvun laman historiasta. "”Illuusio nimeltä Uusi Talous esitti, että markkinat korjaavat itse ylilyöntinsä”, kirjoittaa Ojaharju.
jorma.ojaharju(miuku)pp.inet.fi
Klikkaa alla olevaa linkkiä ja lue valittuja lukuja.
Jorma Ojaharju
Unholan Ulapoilta
12. Me nousemme kostona Guillermon!
Ruikutusta ei kuunnella, armoa eri anneta! Erakkona elelevä aliravittu vanhus paljastetaan laskelmoivaksi sosiaalipummiksi, joka takanapäin naureskelee sosiaalitanttojen hyväuskoisuudelle, vaikka ansaitsisi nälkäkuoleman siinä kuin muutkin yli seitsenkymppiset.
Taloustieteen nobelisti Krugman selitti, miksi fi nanssikriisi iski vuonna 2008. Tietotekniikan vauhdikas kehitys vilkastutti osakemarkkinat ja loi illuusion rajattomasta kasvusta. Romahdus tuli ja ankara.
Keynesiläinen talousteoria paiskattiin Jordaniin. Keynesläisyys kasvatti laman aikana valtion osuuden kasvua ja rahan pumppaamista julkisiin investointeihin, kunnes talous taas alkaisi toimia. Hyvinä aikoina keynesläisyys oli sitä, ettei julkisessa taloudessa eletty kädestä suuhun.
Illuusio nimeltä Uusi Talous esitti, että markkinat korjaavat itse ylilyöntinsä.Eivät korjanneet. USA:n talouskriisistä alkoi talouden romahdus ja se levisi kaikkialle maailmaan ja pysäytti kaupan. Myös Suomen vienti putosi jyrkästi. Osakepelurit ja rosvopankkiirit eivät olleet yksin; kansa kannatti heidän politiikkaansa.
Taustaa 2008-kriisille: USA:n presidentinvaalikamppailussa 1980 arvosteli Jimmy Carter ahneuden tuhoisaa fi losofi aa: “Identiteetti ei enää määräydy sen mukaan mitä ihminen osaa, vaan sen mukaan mitä hän omistaa.”
Vastaehdokas Ronald Reagan vihjaisi kommunismin peikkoon ja vastasi, että
maailman vapaimman kansakunnan jäsenen on voitava nauttia työnsä ja taitonsa hedelmistä. Juuri sen vuoksi USA perustettiin.
B-luokan näyttelijä ja aivoton typerys voitti vaalit! Koirasmarttasäätiön Korkein Neuvosto tietää, että milloin kuluttajien taskut tahdotaan tyhjentää viimeisistäkin senteistä julistetaan Kärsämäen Kansantasavallan olevan laman kourissa. Silloin kaikkialle kohoaa ALE-kylttejä ja hintoja nostetaan. Kun Radio Jerevanilta kysyttiin, mitä on “kaaos”, se muistutti:“Emme vastaa kansantaloutta koskeviin kysymyksiin.”
Korkeimman Neuvoston radikaalisiipi muistuttaa siitä, että demarit osallistuivat innolla kaaoksen luomiseen hallituksessa ollessaan. Johtajien bonuksia korotettiin ja sosiaalietuisuuksia laskettiin edelleen. Sosiaaliturvamme onkin laskenut jo Italian tasolle. Tämä kaikki on tietenkin tehty kansan parasta ajatellen. Suomen Työnantajien Keskusliiton edustajat – mutta myös maan poliitikot – halusivat
suomalaisten onneksi avata markkinat ja varsinkin rahamarkkinat kansainvälisille
toimijoille. Eliitti totteli ja pian talous olikin kuralla.
Globalisaatiota vihattiin joka maassa. Sen kunniaksi lauloivat espanjalaiset fi estoissaan: Me nousemme kostona Guillermon. Se on, kuten tiedetään, Jean Sibeliuksen teoksesta Guillermon sotaanlähtö.
Jorma Ojaharju
Unholan Ulapoilta
13. 1990-luvun laman historiasta
Rahamarkkinoitten säännöstelyn purkamisella oli osuutensa katastrofissa. Markan ulkoista arvoa nostettiin neljällä prosentilla. Suomesta tuli kallein maa maailmassa.
Vahvoine markkoineen oli Mauno Koivisto varsinainen laman kummisetä – vauhtia lisäsi Neuvostoliiton kaupan romahtaminen – ja SYP:n johtokunnan jäsen Björn Wahlroos toimi pankkiriisin nerokkaana pelinrakentajana, kuten Antti-Pekka Pietilä sanoi “Pankkikirjassaan.”
Maan taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastuspuhallus oli juuri SYP:n omaisuuden siirtäminen turvaan. Turvamiehinä olivat Björn Wahlroos ja Ahti Hirvonen. Pankin yhtiöjärjestys muutettiin kansakunnan selän takana:
Velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta SYP:sta Pohjoismaiden Yhdyspankki OY:lle, joka heinäkuussa 1991 taas vaihtoi nimensä SYP:ksi. Ja se muutettiin Unitas
Oy:ksi. Roskapankki SYP:lle jäivät shekkitilit sekä koti- että ulkomaan yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat.
Pääministeri Esko Pula-Ahon hallitus julisti, että valtio takaa suomalaisten pankkien velat ulkomaille viimeistä penniä myöten. Ryhdyttiin toteuttamaan käänteistä pankkitoimintaa: pankit ryhtyivät kaatamaan asiakasyrityksiään, koska valtio maksoi siitä, Miksi pitää yritys pystyssä kun sen tuhoamisesta maksettiin. Aho pelasti pankkien osakkaat ja hylkäsi pankkien asiakkaat.
SYP:n konkurssipäätöstä pitkitettiin sopivasti, jotta silloisen SYP:n 300 miljoonan markan saatavat jäivät konkurssin ulkopuolelle. Samanlainen siirto-operaatio, Wärtsilä-Marinen tapaus on eräs suurimpia huijauksia, mitä Suomessa on tehty. Varat ja omaisuuus siirrettiin emoyhtiöön ja fi rman annettiin mennä nurin.
Kaikkiaan katosi pari miljardia.
Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Bror Wahlroos johti Vientitakuulaitosta ja myönsi takuut ilmiselvästi tappiollisiin toimituksiin. Rahoittajapankki oli SYP, jonka johtajistoon kuului Björn Wahlroos. Toimittaja Leif Salmèn julkaisi Marine-puhalluksesta kirjan.
