Related Articles
”Mistä ei voida puhua, siitä on vaiettava”.
Jorma Ojaharjun uusin teos ”Paholaisen asianajajan muistelmat – Paluu Karjan kunnaille” julkaistaan huomenna 13.3. 2006 netissä. Sivut ovat osoitteessa: http://www.ojaharju.net.
Vielä tekeillä olevat sivut sisältävät uusimman kirjan nettiluvut, kirjaesittelyn, tekijäesisittelyn ja yhteenvedon tekijästä. Jälkimmäinen onkin mielenkiintoista luettavaa kirjallisuuden ystäville. Jorma Ojaharju on tähän mennessä julkaissut 40 teosta: romaaneja, pamfletteja, historiikkejä, elämäkertoja, näytelmiä ja runoteoksen sekälukuisia käännöksiä.
Mielenkiintoista on myös se, että Ojaharju vahvistaa tekijänimen Vic Torbeck yhdennäköisyyden Ojaharjun kanssa. Kirjailijanimi Vick Torbec liittyy Vaasaan sikäli, että nimi on väännös vaasalaisesta kuljetusliike Victor Ekistä.
Suomessa on liikaa tabuja
Uusimman kirjan on tähän mennessä hylännyt neljä kustantajaa. Näin kirjailija itse arvelee hylkäämisen perusteista nettisivullaan:
”Mistä ei voida puhua, siitä on vaiettava. Muhammed-pilapiirrokset eivät suinkaan ole ainoat vaiettavat Suomessa.
Perjantaina 03.02.2006 soitti Kustannus Oy Likelta Nuori Nainen ja ilmoitti, että neljän henkilön kollegio oli lukenut romaanini nimeltä "Kaipuu Karjalan kunnaille" ja tullut siihen tulokseen, ettei Like voinut sitä kustantaa.
– Kirjassa ei ole mitään vikaa, sanoi Nuori Nainen. – Mutta kun meillä on ollut näitä uudelleenjärjestelyjä
Uudelleenjärjestelyillä hän tarkoitti Liken myymistä Otavalle syksyllä 2005. Koska kustantajat eivät tapaa puuttua sisältöön arvelin, että näin voimakkaaseen reaktioon on ollut erityinen syy!
Aikaisemmin käsikirjoituksen oli hylännyt jo kaksi kustantajaa. Syy saattoi olla tavassani käsitellä oikeuden toteutumista Suomen oikeuslaitoksessa. Todennäköisimmin hätävarjelun liioittelu kuitenkin johtuu Karjala-aiheesta?
Nimi Karjala herättää kauhua. Presidentinvaaleissa yksikään kärkikolmikosta ei suostunut antamaan aluepalautukseen liittyvää haastattelua. En huomannut kysyä, pelättiinkö Likessä kirjan kustantamisen myötä mahdollisesti syntyvää ulkopoliittista kriisiä?
Mikäli käsikirjoitus olisi luettu loppuun olisi huomattu, että kysymys ei suinkaan ole revanshihenkisestä kannekirjelmästä, eikä siitä, että vaatisin Karjalan palautettavaksi vaan siitä, että suomalaiset huijaavat suomalaisia sijoittajia palauttamisen idealla."
