Related Articles
Juhani Harri
Kuvataiteilija s. 27.2.1939 k. 18.6.2003, Vaasa
Juhani Harri kuoli pitkäaikaiseen sairauteen kesäkuussa 2003 kotonaan Helsingissä. Hän oli 64-vuotias, syntynyt 27. helmikuuta 1939 Vaasassa. Taiteilijanimensä hän otti käyttöön 1962, samana vuonna, jolloin hän piti ensimmäisen oman näyttelynsä Helsingissä Pinxin salongissa.
Juhani Wirtasen nimellä teoksia oli esillä jo 1961 Pohjalaisen taiteilijaliiton näyttelyssä Taidehallissa Helsingissä.Harri on ehkä vaasan kuuluisin modernisti.
Juhani Harria on kutsuttu esineiden runoilijaksi. Hän käytti teoksissaan vanhoja kirpputoreilta, kaatopaikoilta ja luonnosta löytämiään esineitä, joista hän rakensi koosteita lasilla suojattuihin laatikoihin. Harri oli luopunut taiteilijan paletista ja sanoi, että esineet ovat hänen palettinsa.
»Harri on pystynyt säilyttämään lapsille suodun luontaisen kyvyn nähdä vetovoimaa rojussa sekä fragmenteissa, kyvyn lumoutua linnuista, perhosista, simpukoista, linnunmunista tai kivistä ja veden hiomista puunpalasista. Hänen kaapeissaan ne saavat hiljalleen uuden elämän ja kertovat sommitelman osasina hauraita runoelmia arkiselta maailmalta salatuista asioista. Juhani Harri ei epäröi olla sentimentaalinen; useimmiten hän taidokkaasti yllyttää tunteellista puolta. Harrin ilmaisun kiinnostavuus on juuri siinä omalaatuisessa tavassa, millä hän sulattaa luontevasti vaikutteita vastakkaisiltakin ja toisista taiteista. Hän ei ole teoreettisesti ohjelmallinen ja on aina valinnut tiensä vapaasti, kirjoittaa Ateneumin entinen johjata Soili Sinisalo.
Juhani Harri Harri sai kipinän taiteeseen lapsena Vaasan Palosaaressa, jossa hänen isänsä oli pappina. Hän meni Vaasan taideyhdistyksen piirustuskouluun ja tuli Helsinkiin, jossa hän valmistui
Taitelijan käsitys taiteesta muuttui 1961, kun hän kävi Tukholmassa katsomassa Moderna museetin Rörelse i konsten -näyttelyä. Pari vuotta myöhemmin hän tutustui samassa museossa Robert Rauschenbergin ja muiden poptaiteilijoiden teoksiin. Harrille voi nimetä useita ulkomaisia sukulaissieluja. Tärkein hänelle itselleen oli läheinen ystävyys amerikkalaisen Edvard Kienholzin kanssa.
Juhani Harri kutsui mielellään itseään neorealistiksi. Neorealismissa traditionaaliset maalaamisen menetelmät pyrittiin korvaamaan muilla keinoilla. Juhani Harri käytti muun muassa polttamistekniikkaa synnyttääkseen ajan patinan vaikutuksen ja ilmeikkään pinnan. Myös kaappeihin lasilevyllä suljetut sommitelmat olivat hänelle tyypillisiä.
Jorma Ojaharju ja Harri olivat ystäviä, joita yhdiusti Vaasa. Ojaharju kertoi minulle, että hänellä oli seinällään Harrrin laatikko. Ojaharjun äiti oli kuitenkin siivousinnosaan muuttanut laatikossa olevien esineiden järjestyksen ja kun Jorma kysyi syytä, sanoi äiti että ”esinneethän oilivat väärässä järjestyksessä.
Harri on saanut lukuisia palkintoja ja muita tunnustuksia, muun muassa Alfred Kordelinin säätiön tunnustuspalkinnon 1992. Vuodesta 1976 aina 1980-luvun puoliväliin Harri asui ja työskenteli Somerolla
Lähteet Wikipedia, useat eri kritiikit ja muistokirjoitukset
Tapio Parkkari
