Related Articles
Palosaari on ollut merkittävä kaupunginosa perustetulle uudelle Vaasalle 1800 luvun puolestavälistä saakka., kirjoittaa Heimo Hokkanen
Palosaaren vanhojen talojen suojelusta
ja vähän muustakin (lyhennetty versio)
Palosaari on ollut merkittävä kaupunginosa perustetulle uudelle Vaasalle 1800 luvun puolestavälistä saakka. Palosaaren salmi, eli Sundi oli myöhemmin merkittävä satama-alue. Myös laivanrakennuspaikkana oli Mansikkasaari pitkälti 1960 –luvulle saakka.
Itse muistan vielä, kun ilmavasarat paukkuivta, kun sotakorvauspaatteja niitattiin. Wärtsilän telakalle Mansikkasaareen työmiehet kuljetettiin lautalla ja veneillä. Siltakin sitten rakennettiin myöhemmin kulkuyhteyksiä parantamaan.
Palosaari alkoi kehittyä melkoisella vauhdilla, kun Puuvillatehdas aloitti Palosaarella. Rakennettiin myös työntekijöille omia asuntoja, Kapernaumi ja Betlehem. Molemmissa paikoissa asui paljon koulukavereita. Kapernaumissa käytiin äiteen kanssa myös mankelissa. Talkkari varotteli, ettei saa pudottaa isoa valssia alas, muutoin seuraa kauhiaa.
Satamakaupunginosassa piti tietenkin olla punaistenlyhtyjen katu tai kuja, elikkä Lemmenkuja. Tuttu paikka minullekin lapsuudesta. Siellä kavereitten kanssa juoksenneltiin Motarin leipomoon hakemaan munkkipossuja.
Mustasaren raja ylettyi aina Kuhnankulmaan saakka. Myöhemmin alueliitoksessa raja siirtyi kauemmas Gerbyyhyn. 1800 –luvun loppupuolella alkoi kaikenlaisia mökkejä nousta Präntöölle. Oli tavallisten duunareitten ja vähän parempiosaisten kaksikerroksisia taloja. Kuhnankulmaan rakensi myös silloinen Skanska, elikkä ns. Resusteiniksi kutsuttu grynder, joka rakensi monta taloa Palosaarelle.
Palosaarentie 26, joka oli kotitaloni ja Baptistikirkon talo, senkin Steini oli rakentanut rakennusjätteistä. Kerrotaan, että talo oli rakennettu Vaskiluodossa palaneesta riihen hirsistä. ja olihan se niin, kun taloa purettiin 1981 sieltä paljastui puoliksi palaneita hirsiä.
Palosaaren talojen suojelusta
Kuusikymmentä luvulla aloitettiin innolla rakentamaan kerrostaloja betonista ja kaikki halusivat pois kylmistä puutaloista, joissa ei ollut ns. mukavuuksia. Lemmenkujankin taloja paloi ja poltettiin. Vanhat mummot ja paapat myivät talonsa ja saivat vähän rahaa tai mahdollisuuden uuteen asuntoon kerrostalossa.
Silloin ei kukaan puhunut mitään talojen suojelusta, vaan päinvastoin haluttiin purkaa ne vanhat röttelöt nopeasti pois.
Lemmenkuja olisi pitänyt suojella koko kujana
Sillä olisi ollut merkitystä vaasalaisena perinnekujana. Mutta .. mutta.. niin vaan kaikki purettiin. Ainoastaan Pitkämäen talo Lemmenkujalta säilytettiin ja säilöttiin Ruukinkartanon sisälle. Siellä sitä voi käydä ihailemassa.
Heimo Hokkanen
Heimo Hokkanen (KD) on Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2000 alkaen. Meneillään on nyt kolmas kausi ja kova pyrky myös neljännelle kaudelle.
Hoakkanen on mm tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 2000 alkaen, kolmas kausi.ja KD:n valtuustoryhmän puheenjohtaja sekä Etelä-Pohjanmaan Kristillisdemokraattien toiminnanjohtaja 2009 alkaen.Lue lisää Heimo
Hokkasen blogista
http://www.heimohokkanen.fi/
