Related Articles
Gerby, Sundom ja Kotiranta
kaupungin hyväosaisimpia suuralueita
Gerby, Sundom ja Kotiranta ovat Vaasan hyväosaisimpia suuralueita. Huono-osaisuus taas keskittyy Ristinummen, Vöyrinkaupungin ja Palosaaren alueille.
Tämä selviää raportista, jossa tarkastellaan Vaasan suuralueita koulutuksen- ja tulotason, työttömyysasteen sekä muunkielisten osuuden ja määrän pohjalta noin kymmenen vuoden ajalta.
Nuoret aikuiset nostavat koulutustasoa asuinalueellaan
Koulutustasoa käytetään yleisesti väestöä kuvaavana hyvinvointitekijänä, sillä se vähentää esimerkiksi työttömyyden riskiä. Vuonna 2012 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Vaasassa oli 32,6 prosenttia. Eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita asuu Gerbyssä, Kotirannalla ja Sundomissa. Tutkinnon suorittaneiden osuus on alhaisin Vähässäkyrössä, Ristinummella ja Vöyrinkaupungilla.
− Alueen ikärakenteella on suuri vaikutus koulutustasoon. Alueilla, missä ikärakenne on nuori, koulutustaso on yleisesti korkeampi. Alueen asuntokannalla on myös suuri merkitys. Nuoret, hyvin toimeen tulevat lapsiperheet asuvat pientalovaltaisilla alueilla, kertoo raportin laatinut erityissuunnitelija Jonas Nylén.
Vaskiluoto, Gerby ja Sundom tulotason kärkialueita
Tulotasoltaan Vaasan kolme parasta aluetta vuonna 2013 olivat Vaskiluoto, Gerby ja Sundom. Keskitulo oli alhaisin Vöyrinkaupungilla, Palosaarella ja Ristinummella. Keskitulo on noussut merkittävästi jokaisella alueella vuosina 2001–2013. Vaasan tulotaso on neljänneksi korkein 20 suurimman kaupungin joukossa.
Vaasan kaupungin ja seudun työttömyysaste kuuluu maan alhaisimpiin. Vaikka notkahdusta on tapahtunut, laski työttömyysaste jokaisella suuralueella vuosina 2001–2012. Työttömyysaste oli vuoden 2012 lopussa matalin Sundomissa, Gerbyssä ja Kotirannalla ja korkein Ristinummella sekä Vöyrinkaupungilla.
Nylénin mukaan huono kehityssuunta on työttömien ja muunkielisten keskittyminen samoille alueille.
− Moni muunkielinen on myös työtön. Muunkielisten työttömyysaste on Vaasassa tällä hetkellä 28,7 prosenttia, kun koko kaupungin työttömyysaste on 11,6 prosenttia. Muunkielisten työttömyysaste on korkea, mutta silti toiseksi alhaisin 20 suurimman kaupungin joukossa.
Muunkielisten määrä kasvaa kaupungin mukana
Muunkielisten määrä kasvoi 3 767:lla Vaasassa 31.12.1999–31.12.2014 välisenä aikana. Samalla ajanjaksolla kaupungin väkiluku kasvoi 5 501 asukkaalla. Muunkielisten osuus väestönkasvusta oli 68,5 prosenttia, suomenkielisten 20,7 prosenttia ja ruotsinkielisten 10,8 prosenttia.
Vaasassa muunkielisten väestöosuus on suurin Vöyrinkaupungilla, Ristinummella ja Palosaarella. Muunkielisiä on määrällisesti eniten Ristinummella, keskustassa ja Vöyrinkaupungilla. Näillä kolmella alueella asuu yhteensä 2 552 muunkielistä eli puolet kaupungin kaikista muunkielisistä.
− Muunkielisten väestöosuus on 7,6 prosenttia. Luku on kuudenneksi korkein 20 suurimman kaupungin joukossa. Vaasassa muunkielisten määrä on lähes kolminkertaistunut 2000-luvun aikana, kertoo Nylén.
Vaasassa on 12 suuraluetta, jotka ovat pinta-alaltaan melko suuria. Suuralueiden sisällä voi olla suurta sosioekonomista vaihtelua. Vastaava raportti laadittiin vuonna 2011 ja se sisälsi samat mittarit. Tietoja hyödynnetään esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelun ja kaavoituksen taustatietoina.
