Merinovan historia ja saavutukset Merinova syntyi 1980-luvun lopussa vuonna 1989. Lähtökohtana oli osaltaan vaasalaisen teollisuuden omistussuhteissa tapahtuneet muutokset ja osaltaan muutos suurten yritysten toiminnassa, jossa syntyi alihankintaverkostot. Ensimmäisen kerran teknologiakeskuksen perustamisen tarve on mainittu Esa Pekkolan toimesta 1987. Pekkola toimi tuolloin Strömberg Oy:n (myöhemmin ABB Oy) Vaasan tehtailla tuotantojohtajana. Merinova …
Lue lisää »Vaasassa kehitettiin maaginen seikkailupeli
Magis – Maaginen seikkailu -pelin on kehittänyt Vaasanseudun mielenterveysseura yhteistyössä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen sekä vaasalaisten alakoulujen oppilaiden ja opettajien kanssa. Vaasassa on kehitetty mobiilipeli lasten hyvinvoinnin edistämiseen ja koulukiusaamisen ehkäisemiseen. Ainutlaatuinen peli on jo herättänyt laajalti kansainvälistä kiinnostusta psykologian alalla. Maksuton mobiilipeli julkaistaan kaikkien vapaaseen käyttöön Pelissä seikkaillaan Taikamaailmassa, …
Lue lisää »Vanhan-Vaasan historia
Vaasan historia alkaa 1300-luvun alkupuolella, jolloin Norrlannista saapuneet merenkävijät nousivat maihin Merenkurkun itäpuolisilla metsäisillä saarilla. 1370-luvulla alettiin samaan paikkaan rakentaa Korsholman linnaa. Maa nousee näillä tienoin metrin vuosisadassa. Linnan perustamisen aikoihin oli koko nykyisen kaupungin ja Vanhan Vaasan väli saaristomerta, joka ulottui kauas sisämaahan. Vielä runsaat 170 vuotta sitten purjehtivat …
Lue lisää »Kipinäntalo ja Svenssonin konditoria ovat vaasalaista kulttuuurihistoriaa
Kaupunginarkkitehdin A.W. Stenforsin suunnittelema Kipinän talo Hovioikeudenpuistikko 5:ssä on rakennettu vuonna 1907. Stenfors valmistui arkkitehdiksi Suomen polyteknillisestä opistosta vuonna 1890. Hänet nimitettiin yleisten rakennusten ylihallituksen ylimääräiseksi arkkitehdiksi samana vuonna. Stenfors muutti Vaasaan, jossa toimi piirrustuksenopettajana Vaasan reaalilyseossa vuosina 1894–1911. Opettajan toimen ohella Stenfors työskenteli myös Vaasan lääninrakennuskonttorin apulaisarkkitehdin ja vt. …
Lue lisää »Purjelaivojen Vaasa: Seiloreita ja kiinniottajanaisia
Olen koonnut tähän muutamia vinkkejä Vaasan merihistoriasta ja vaasalaisesta merimiesperinteestäkiinnostuneille. Tärkeimmät kappaleet ovat linkitetty alkuperäislähteisiin. Toivon, että tämä kooste antaa lukijalle jonkinlaisen yleiskuvan Vaasan kaupungin purjelaivakauden historiaasta. Suomalaiset ja ruotsalaiset kävivät rannikolla kauppaa kaloilla, viljalla ja turkiksilla. Kuningas Maunu Eerikinpoika perusti tulli- ja kauppapaikan Mustasaaren pitäjään vuonna 1348. Satama sijaitsi …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: Merenkurkun mielenkiintoinen historia
Merenkurkun historiaa Koska Merenkurkku Pohjanlahden kapeimpana osana yhdisti Pohjanmaan ja Västerbottenin oppivat ihmiset täällä jo aikaisin toimimaan yhteistyössä. 1300-luvulla Pohjanmaalla sijaitsevasta Korsholman linnasta käsin hallittiin koko Ruotsin Norrlantia. Pitkiä aikoja Björköbyn ja Holmön saariston asukkaat huolehtivat postista ja matkustajista yli Merenkurkun ja olivat näin nykyisen Merenkurkun liikenteen ja Merenkurkun yhteistyön …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasan: Vaasan Pitsitehdas
Aktiebolaget Vasa Spetsfabrik Peruistettu 1915 Pitsien (Valenciennes), pitsikankaan, verhojen ja pöytäliinojen sekä sukkien valmistus. Tehdas Gerbyntie 28/Pitsikatu 14, Vaasan Palosaari. Pitsitehtaan tuotannon arvo oli 1924 noin 1,7 Mmk. Tehtaassa oli 42 työläistä. Liikevaihto oli 3,4 Mmk 1938, jolloin yritys oli Pohjoismaiden suurin alallaan ja työntekijöitä oli 30 (1971 11). Liikevaihto …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: Viljo ja Maire Vuorion säätiö
Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on klassisen musiikin harrastuksen edistäminen ja sen toimintaedellytysten parantaminen Vaasassa. Toiminnan pääpaino on musiikkitapahtumien ja kilpailujen järjestämisessä. Säätiö myöntää apurahoja yksittäisille klassisen musiikin harrastajille ja yhteisöille. Apurahat on tarkoitettu vaasalaisten klassisen musiikin opiskelijoiden ja harrastajien jatko-opintojen tukemiseen, instrumenttihankintoihin sekä muun musiikkitoiminnan tukemiseen ja musiikkitilaisuuksien järjestämiseen Vaasassa. …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: Settenbergin jälkipolvia
Ulkovaasalainen/Heikki Halonen/16. 7. 2015 Emilia oli syntynyt Tukholmassa 1806. Seuraavana vuonna pariskunnalle oli syntynyt Tukhomassa tytär Amelie Apollonia Serafia. Pian valmistumisensa jälkeen Carl Axel oli valittu Gävleborgin lääninarkkitehdiksi ja perhe muutti Gefleen. Siellä syntyivät vielä tytär Emilia Euphrosyne Celestina 1841, poika Axel Hugo 1843 ja nuorimpana tytär Hedvig Karolina 1849. …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: Venny Kontturin muistomerkki
Venny Kontturin muistomerkki on paljastettu kesäkuun 2. päivänä vuonna 1998. Venny Selma Sylvia Kontturi (20. toukokuuta 1913 Vaasa – 4. maaliskuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Hän oli suosittu pakinoitsija Vaasa-lehdessä (nyk. Pohjalainen). Hän käytti nimimerkkiä Männistön Muori. Elämän tie – Venny Kontturin muistomerkki sijaitsee Palosaarella Vaasassa. Osoite on Onkilahden …
Lue lisää »Lapsuuteni kotikatu Vaasassa: Tehtaankatu
Lapsuuteni Tehtaankatu ja lähikadut Lapsuuteni kotikatu oli Tehtaankatu Palosaarella. Talomme osoite oli Tehtaankatu 16. Isoisäni vaatturimestari Heikki Werneri Aromaa rakennutti talon josku 1920-luvun alussa. Tuolloin ”Tehtaankatu” oli vain polku, jonka varrella oli vain muutama talo. Minun muistelmani ajoittuvat vuosiin 1946-1958. Tämä kirjoitus koskee lähinnä Onkilahdenkadun, Varisselänkadun, Työväenkadun ja Kapteeninkatujen rajaamaa …
Lue lisää »Vaasalainen henkilökuva: Vaasan Jaakkoo – Jaakko Ikola
Vaasan Jaakoon muistomerkki on Vaasaan Pitkänkadun ja Hietasaarenkadun kulmaan Jaakko Ikolan muistoksi vuonna 2015 pystytetty muistomerkki. Vuosina 1887–1951 elänyt Jaakko Ikola oli toimittaja, kirjailija, pakinoitsija ja kansanedustaja. Hänen kirjailijanimensä oli ”Vaasan Jaakkoo”. Muurimaisen yhdeksän metriä pitkän muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Heikki Aitoaho. Teoksen osana oleva Ikolan kasvoja kuvaava korkokuva oli …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: Isänmaa lasimaalaus Pohjanmaan museossa
ISÄNMAA-lasimaalaus Pohjanmaan museossa Isänmaa-lasimaalaus on näyttävä osa Pohjanmaan historiallisen museon Vapaussodan muistohallia. Tilan vihki tarkoitukseensa juhlallisin menoin Tasavallan Presidentti Lauri Kristian Relander 1. päivänä heinäkuuta 1930. Muistohallin lasimaalaus on ikkunassa, josta ulkovalo tulee huoneeseen lännestä päin, meren puolelta. Rakennuksen ulkopuolella lasimaalauksen alapuolelle on seinään valmistettu Karl ja Elin Hedmanin uurnahauta. …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: Suomen ensimmäinen kirjasto
Suomen ensimmäinen kirjasto perustettiin Vaasaan jo vuonna 1794. Kirjastomuseo tarjoaa monipuolisen kuvan kirjaston historiasta esineiden, kirjojen ja kuvien avulla. Historialliset kirjakokoelmat jakavat tilan museon vaihtuvien näyttelyiden kanssa. Suomen ensimmäisen kirjaston juuret ovat Waasan Luku-kirjastossa, jonka eräät Vaasan hovioikeuden jäsenet perustivat vuonna 1794 ”omaksi huvikseen ja ajankulukseen”. Kaupungin muutkin asukaat saivat …
Lue lisää »Näe syvemmälle Vaasaan: Vaasan vanhoja kirjastoja
Vaasan vanhoja kirjastoja Eija Kareno ja Greta Ahlskog I VAASAN RUOTSALAISEN LYSEON KIRJASTO Koulukirjastojen historiaa on tutkittu vähän. Syynä tähän lienee niiden nykyinen luonne suljettuina kirjakokoelmina ja arvio, että ne sisältävät lähinnä koulukirjoja. Koulukirjastot ovat vanhimpia kirjastojamme. Keskiaikaiset katedraali- ja luostarikirjastot olivat alan edelläkävijöitä.1600-luvulla perustettiin alkeiskouluja eli pedagogioita, triviaalikouluja ja …
Lue lisää »