Kaivojen kaupunki Ennen Suomen sotaa, josta Runeberg runoili, jo vuonna 1800 jouluna annettiin maamme ensimmäinen virallinen rakennusjärjestyssääntö. Vaasassakin sittemmin joka tontilla tuli olla kaivo. Toreilla ja yleisillä paikoilla kaivot olivat tarkasti määritelty ja piirrustukset vahvistettu virastoissa. Kirkkopuistossakin oli aikoinaan kaivo ruotsalaisen lyseon (ent. raatihuone) ja kirkon välillä. Ja Rantakadulla Edenin …
Lue lisää »
Jussi Kangas Asevelikylän kyläpäällikkö ja paikallishistoroitsija Vaasalainen paikallishistoroitsija ja kunnallispoliitikko Jussi Vihtori Kangas (18.11. 1936 Ylistaro -11.04. 2012) Vaasa) ussi Kangas (69) oli historiafriikki. Henkilöhistoria, ihmiskohtalot ja tapahtuneen yleiset ja salatummat yhteydet vetivät Kangasta vastustomattomasti puoleensa. -Olen ollut koko elämäni ajan kiinnostunut historiasta. Ensimmäisen historiantutkimukseni tein jo nuorukaisena kun suoritin …
Lue lisää »
Jääkärivärvärin uskomaton tarina Jorma Ojaharju Aktivismin ja jääkärivärväyksen tärkeimpiä tyyssijoja oli Vaasan saaristossa sijaitseva kesäasunto, joka nykyisin tunnetaan nimellä Villa Gerby. Talon omisti hovioikeuden asessori Balder Hemmer. Se sijaitsi yksityisellä alueella kaukana saaristossa. Automobiileja oli vähän ja hevosellakin matka kesti kauan. Ei sinne miliisi olisi osannut. Samalla mökillä vietti ukko-Hemmerin …
Lue lisää »
Taiteen markkinat ja markkinoinnin taide Jorma Ojaharju m. 2004 Jumala antoi ihmiskunnalle taiteen ja piru arvostelijat ja markkinat. Englantilainen kirjailija Rudyard Kipling kertoi, kuinka arvostelijantoiminta alkoi: maapallon ensimmäiset luodut – mies ja nainen – istuivat suuren veden rannalla ja piirsivät kepillä kuvia hiekkaan. Piru pisti päänsä pusikosta ja sanoi: – …
Lue lisää »
Entinen Vasabladetin toimittaja Anna-Lisa Sahlström on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan nimeltä ”Mordet på kören”. Kirja kertoo vaasalaisen Svea Staaf-Niemisen ja hänen miehensä Eino Niemisen tarinan. Eino Nieminen on jäänyt Suomen poliittiseen historiaan miehenä, jonka lapuanliike pieksi ja jonka housut lapualaiset riisuivat Vaasan kaupungintalon edessä kesäkuun 4 päivänä 1930 Työn Äänen oikeudenkäynnin …
Lue lisää »
Kaikkivaltiaat ennakkokäsitykset Ohjasin harrastajakirjoittajia Vaasa-opistossa viiden vuoden ajan. Painotin jatkuvasti sitä, ettei lukemisen tärkeyttä voi kylliksi korostaa. Jokapäiväisestä lukemisesta täytyy tulla tapa ja on luettava muutakin kuin kaunoa. On luettava parhaita ja heihin eivät välttämättä kuulu myydyimmät. kuva: Vaasa ennen ja Nyt ja Tapio Parkkari Joka pelkää vaikutteita lukekoot Danusia …
Lue lisää »
Kanava 7/2002 Jorma Ojaharju Elämää Ruotsalais-Suomessa Kielen sionistinen varjelemispolitiikka sivuuttaa kaiken muun, sillä se on ruotsinkielisten yhteinen Pyhä Asia. Se on velvoite, jota ei hetkeksikään sovi unohtaa. Asuin Vaasassa vuodesta 1987 vuoteen 2002. Helsingissä käydessäni minulta kysyttiin, kuinka jaksoin elää pimeimmällä hurrialueella. Eihän sielä suomea puhuta, eikä juuri ymmärrettävää ruotsiakaan. …
Lue lisää »
Hiidenkivi- Suomalainaen kulttuurilehti 4/98 Jorma Ojaharju Barclay de Tollyn marssi jään yli Ruotsiin ja tulikuuma majakka ja muita Merenkurkun kummallisuuksia. Jääsodankäynnin huippuihin kuuluu venäläisen kenraali Barcklay de Tolly man rssi jäätyneen Merenkurkun yli Uumajaan ja takaisin Suomen sodassa 1809. Nelisensataa sotilasta kuoli viimaan ja pakkaseen. Venaläsiten luut siunattiin Metropoliitta Leo, …
Lue lisää »
Vöyrinkaupungilla sijainneen viinatehtaan Pohjolan Polttimon ovat aikoinaan omistaneet tunnetut vaasalaiset laivanvarustaja Carl-Gustav Wolff, pankinjohtaja Victor Schauman ja Nokia Oy:n uudistajan Kari Kairamon isoisän isä Alfred Kihlman. Otsikkokuva: Vaasan kuvia 1900-luvulta Kieltolaki tuhosi valmistuksen ja myynnin vuonna 1919 ja tuli viinaprännin vuonna 1941. Polttimon rakennukset muutettiin asunnoiksi. Monet niissä asuneista muistetaan …
Lue lisää »
Loffe, Amigo, Seriffi, Rommi ja muut harminkappaleet Lapsuudessani oli paljon kylähulluja. He olivat yleensä harmittomia ja ympäristön hyväntahtoisen pilkanteon kohteita. Varsinkin vanhempi väki muistelee heitä rakkaudella: oli Hullu-Lauri, Pomppa-Sulo, Topi, Storgårdin Hullu Veli ja monta muuta. Heidän kohtaamisensa pakotti miettimään asioita ja ehkä jopa muuttamaan asioiden tärkeysjärjestystä. Nyt nämä ihmiselämän …
Lue lisää »
Merenkurkun Jäätie-muistomerkki eli ”kultainen” vastaanottava käsi sijaitsee Tiklaspuistossa. Jäätien on valmistanut kuvanveistäjä Pekka Jylhä. Kokonaisuus koostuu länteen, Ruotsiin päin ojentuvasta kädestä, ja neliönmuotoisesta kivialustasta, kartasta ja karttaselostuksesta. Teoksessa oleva käsi on kämmenpuoli ylöspäin. Apua pyytävä ele siis. Apua pyydettiin lännestä, ja sitä myös saatiin. Käden koko on noin 0,4 x …
Lue lisää »
Kielestä, kartanosta ja kummituksesta Suomi eli voimallisen muutoksen tilassa myös viime vuosisadan lopulla. Suomi teki tuloaan maan ensimmäiseksi kieleksi. Automobiili valmisteli hevosen syrjäyttämistä maanteiltä. Rautatieverkko kattoi jo ison osan maasta. Junalla se Vaasan uusi kuvernöörikin tuli. Maassa aikoinaan vasemmanpuoleinen liikenne Suomessa oli Ruotsin vallan ajoilta ollut käytössä vasemmanpuoleinen liikenne, mutta …
Lue lisää »
Commodsore 64 ja Amiga Tiesitko, että Vaasalainen PCI-Data teki 1980-luvulla Suomesta tietoyhteiskunnan. Yritys loi Suomeen väkilukuun suhteutettuna maailman tiheimmän Commodore 64-laitekannan. Lukuisat nykyiset tietokonegurut aloittivat uransa näpeloimalla commodorea. Kysymyas oli vallankumouksesta. Ennen kompuraa tietokoneet olivat sijoitettuna suuriin hallehin ja niitä paimensivat valkotakkiset tietotekniikan ylipapit. Nyt nuoriso ”syöksi” heidät, jos ei …
Lue lisää »
Aleksander Wihore Bio-Bio oli Palosaaren Holluwood Keskeinen maamerkki Palosaarellla oli tietysti elokkvateatteri Bio-Bio Varisselänkadulla. Elokuvateatterrin lipunrepijä Peter Wihore oli kaikille tuttu kovasta kuristaan. Peter hukkui kalastusmatkalla Vaasan saaristossa. Elokuvateatterissa oli yksinkertaiset ovet teatterista poistumista varten valkokankaan oikealla puolen. Kun pikkupojat menivät pissille juuri silloin kun cowboy suuteli valittuaan, kangas valaistui …
Lue lisää »
Miksi Vaasan nimi oli joskus Nikolainkaupunki? Jorma Ojaharju Miksi Vaasan nimi on joskus ollut Nikolainkaupunki. Kertaan syyt lyhyesti: Palon (1852) jälkeen lahjoitti keisari Nikolai I Vaasalle omista varoistaan kymmeniä tuhansia kultaruplia. Tämän johdosta halusi kuvernööri (maaherra) von Rechenberg vaihtaa Vaasan nimen Nikolainkaupungiksi Mielenkiintoisin lukemani Vaasan historiasta kertova teos on Vasabladetin …
Lue lisää »