Ulkomaisten kiinteistöhankinnat
Otsikon mukaiset maa-alueiden ja kiinteistöjen ostot ovat herättäneet viime aikoina paljon huomiota. Kauppoja, joissa ostava osapuoli on ulkomaalainen, on tehty satoja – ja enemmänkin.
Tiedot todellisesta ostajasta eivät ole tarkistettuja eivätkä ajan tasalla. Kauppojen ketjuuntumista esiintyy ja sen myötä bulvaanien käyttöä. Tähän liittyy ostettujen kiinteistöjen sijainti ja sitä kautta merkitys.
Itse en usko sattumiin, mutta en salaliittoteorioihinkaan.
EU:n ja Efta-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisten tai ”tahojen” toteuttamat kiinteistökaupat Suomessa ovat aukko lainsäädännössä sekä viranomaistoiminnassa, valvonnassa ja yhteistyössä.
Puolustusvoimat ja muutkin viranomaistahot ovat heräämässä asian ongelmallisuuteen. Jopa poliitikot ja kansanedustajat, joilla on lainsäädäntövalta tai pitäisi olla kansalaisten ja valtion turvauhkien kohtaamisessa.
Suomalaiset omistavat kiinteistöjä Ranskassa, Italiassa, Irlannissa jne. Hankinnoilla ja omistuksilla on selkeä tarkoitus ja perusteet, usein erityyppinen yritystoiminta.
Suomessa on epäselviä hankintoja paljon. Mediat ovat kiinnostuneet ja myös esimerkiksi lehti Suomen Sotilas ja prikaatinkenraali evp Hannu Luotola.
Löysä suhtautuminen maa-alueiden ostoon ei ole järkevää. Venäjällä vastaavat ostot eivät ole mahdollisia. Kartalla ulkomaalaisostojen sijoittumiset herättävät ajatuksia, esim. lounaisen saariston rannikkoalueella.
Nykyisessä uhkaolotilassa ja Venäjän retoriikassa olisi huolehdittava myös siitä, ettei ostojen kautta syntyisi ulkomaisia yhteisöjä ja keskittymiä.
Suomi ei ollut kaupan 70-75 vuotta sitten, eikä pitäisi olla tänäänkään.
Bert Lundström
Vaasa