Related Articles
Elsa Mars, milfeistä friikein
Yhdysvaltalaisen FX-televisiokanavan antologiasarja American Horror Story lukeutuu mielestäni niin sanottujen laatusarjojen harvaan joukkoon, vaikka sen useimmat tuotantokaudet ovatkin pohjimmiltaan pelkkää kauhuviihdettä.
Tuorein esitetty periodi, Freak Show, on edeltäjiinsä verrattuna kunnianhimoisempi yritys.
Freak Show on kertomus 1950-luvun Amerikasta ja sen viimeisestä kiertävästä friikkisirkuksesta, jota johtaa saksalainen, Marlene Dietrichiä muistuttava emigrantti Fräulein Elsa Mars.
Television aikakausi tekee jo tuloaan ja kummajaisnäytökset ovat yksi toisensa jälkeen lopettaneet toimintansa.
Asialla on myös sosiaalisia ulottuvuuksia, sillä elämäntapansa menettäneet friikit eivät löydä paikkaa yhteiskunnassa vaan päätyvät tapetuiksi, mielisairaaloihin ja tekemään itsemurhia.
Hylkiöiden joukko vertautuu nykypäivän nettiyhteisöihin, jotka ovat jälkimoderni versio yhteenkuuluvuudesta, jota todella erilaiset ja ulkopuoliset voivat tuntea löydettyään kaltaisiaan.
Vaikka Freak Show on verinen kauhutarina kaikilla mausteilla, ei sen eetos heijasta niinkään pelkoa tai pahuutta kuin surua, yksinäisyyttä ja hylätyksi tulemista. Kelpaamattomuutta.
Friikit turvaavat toisiinsa, koska muuta heillä ei ole.
Friikkisirkuksen johtajalla Elsa Marsilla on omat demoninsa. Ikääntyvää kaunotarta riivaa tarve saada hyväksyntää ja rakkautta, jota paitsi hän on jäänyt. Tämä ilmenee ambivalentissa ripustautumisessa friikkeihin ja toistuvissa, epäonnisissa yrityksissä saavuttaa ja luoda jotain, jonka Marlene on jo ehtinyt tehdä paremmin.
Tarinan edetessä käy ilmi, että myös Elsa itse on friikki, jolla on jalkojen tilalla proteesit. Omat jalkansa hän on menettänyt päästyään 1930-luvun Berliinissä esittämään pääosaa perverssissä tuotannossa joka paljastuu, Elsan kannalta liian myöhään, snuff-elokuvaksi.
Sattuman kautta Elsa jää kuitenkin henkiin ja vuosia myöhemmin hän tuntee kuolemankaipuun ohella jopa suoranaista ylpeyttä työstään: ”Minä olin tähti. Sitä filmiä levitettiin ympäri Eurooppaa.”
Lopulta Elsa onnistuu haaveensa tavoittelussa. Hän myy sirkuksen, muuttaa Kaliforniaan ja tapaa studiopomon, joka rakastuu Elsaan ja järjestää tälle oman televisio-ohjelman.
Kaiken pitäisi olla nyt hyvin, mutta kun ei ole. Menestyksestään huolimatta Elsa on edelleen liian ulkopuolinen, liian kummallinen, liian vaikea, liian friikki.
Silmukka Elsan ympärillä alkaa kiristyä, kun studiopomot saavat tietää, ettei hänen vammansa syy olekaan liikenneonnettomuus vaan moottorisahapornografisen elokuvan tähtenä esiintyminen.
Elsan vapahtajaksi osoittautuu viimein muinaisen karnevaalikirouksen esiin manaama friikki ja murhaaja Edward Mordrake, joka saapuu tuonpuoleisesta hakemaan tätä jälleen omiensa joukkoon.
Elsa Marsin kohtalo kertaa tarinaa, jota niin fiktio kuin reaalimaailmakin todistavat kerta toisensa perään.
Myös täällä ja tänään.
Friikki ei milloinkaan voi tulla hyväksytyksi muualla kuin kaltaistensa seurassa.
HARRI V. HIETIKKO
Kirjoittaja on virkamiesboheemi ja kirjailija
