Juuso Kahlos on julkaissut mainion tarinan Fritz Jacobssonista Vaasalainen Fritz Jakobsson (s. 8.1.1940) on kansainvälisesti menestynyt suomalainen taidemaalari. Hänet tunnetaan asiantuntevissa taidepiireissä paavi Johannes Paavali II:n ja Ruotsin kuningatar Silvian muotokuvien maalaajana. Hän on maalannut Vatikaanissa myös kardinaaleja ja ruhtinattaria, samoin kotimaassa lukuisia vaikutusvaltaisia henkilöitä. Fritz Jakobssonilla on kolme intohimoa, …

Hyppää unijunaan ja puhu itselle kannustavasti! Lue vinkit opiskelijan hyvinvointiin Julkaistu: 28.10.2019, 12:56 Vaasan yliopisto Tökkiikö opiskelu? Lue vinkit siihen, miten opintoihin saisi puhtia ja miten opiskelija voisi lisätä omaa hyvinvointiaan.   Oppilaitoksissa panostetaan opiskelijoiden hyvinvointiin syksyn pimetessä. Vaasan yliopistossa vietetään hyvinvointiviikkoa tällä viikolla 28.10. – 1.11.  Koostimme asiantuntijoiden vinkit, …

Ulkovaasalainen/Heikki Halonen/ 4.10. 2015 Päätin tehdä blogiini kokeilun. Otin satunnaisen vaasalaisen työläisperheen 1800-luvun loppupuolelta ja tutkin, mitä tietoja heistä lyhyellä tutkiskelulla saisi selville. Tökkäsin etusormeni Vaasan rippikirjaan 1895-1905 sukunimen Waltari kohdalle. Sieltä löytyivät 1851 syntynyt työmies Juho Waltari ja häntä kolme vuotta nuorempi työmies Jaakko Waltari. Kuva: kuvituskuva Molemmat olivat …

Urheiluseura Vaasan Vasama tunnetaan tänä päivänä yleisurheilusta ja lentopalloilusta. Seura perustettiin syyskuun 3. päivänä vuonna 1907 nimellä Voimistelu- ja Urheiluseura Vasama. Seuraa oli perustamassa viisitoista jo aiemmin Vaasassa toimineiden seurojen, Liikemiesten Voimistelu- ja Urheiluseuran sekä Suomen Lyseoiden Urheilijoiden Vaasan osaston, edustajaa. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin K. H. Majantie. Vasama oli alun …

Kaikki alkoi vuonna 1917, kun vellovassa historiavaiheessa Vaasaan perustettiin Taideyhdistys 7.11.1917. Luontevaa on, että perustajajäseninä olivat kaupungin porvaristo ja sivistyneistö. Vaikka elettiin epävarmoja aikoja, uskottiin Vaasassa tulevaisuuteen. Perustetun yhdistyksen tavoitteena oli ”herättää kuvaamataiteiden harrastusta Waasan läänissä, levittää taideteoksia ja kehoittaa taiteen harjoittamiseen”. Suurena ajatuksena oli perustaa yhdistyksen toimintaan kytkettävä taidemuseo …

Klubin perustamisen taustaa Viime vuosisadan alussa laskettiin Vaasan asukasluvusta olleen vajaat 30 % suomenkielisiä. Jo tästäkin syystä elettiin ruotsia puhuvien ehdoilla, joten se synnytti voimakkaan halun saada suomenkielistenkin ääni kuulumaan. Lisäksi oli vallalla tunne, että suomenkielisiä pidettiin alempaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvina. Kielellisen vähemmistön kamppailu asioittensa puolesta oli siis ymmärrettävää. Heitä auttoi …

Vaasan Toverien yksi lahjakkaimmista painijoista kautta aikojen on ollut ehdottomasti Kuresh Amirkhani. Kuresh valittiin seuran parhaaksi urheilijaksi mm. vuonna 2004, jolloin hän saavutti kolme SM-hopeaa. Kureshin paras kausi oli vuosi 2001. Meriitteinä oli 3 SM-kultaa, yksi pronssi ja yksi neljäs tila ja SM-pisteitä siis huikeat 25. Kalle Rantalan valmentama ”Kurre” …

Kaunokirjallisuudessa ja historiantutkimuksessa on liioiteltu puukkojunkkareiden ja muiden Etelä-Pohjanmaata villinneiden kuuluisien häjyjen merkitystä 1800-luvulla. Häjyt olivat pääosin tavallisia rikollisia, ja teot oli tehty useimmiten humalassa tai pikaistuksissa ilman laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita. Hengenmenoon johti usein pelkkä miesporukassa puhjennut mitätön ryyppyriita, kuten nykyisinkin. Tutkija Jukka Muiluvuoren juuri ilmestyneen ”Vaasan linna 1863 – …

Ernstin hotellista muodostui nopeasti Vaasan keskeinen kokouspaikka.  Uusi Suometar 7.5.1869 kertookin siellä pidetystä juhlasta, jolla kunnioitettiin uutta  valtiopäiväjärjestystä:

Ulkovaasalainen/Heikki Halonen/2.11. 2015/ Tulli- ja pakkahuoneen vieressä olevaa puistoa on kutsuttu monilla nimillä. Sitä on sanottu ainakin Pakkahuoneenpuistoksi, Rantapuistoksi ja Satamapuistoksi. Puistossa on sijainnut 1800-luvulta saakka kaupungin omistama kioskirakennus, jota on vaihtelevasti kutsuttu vesikioskiksi tai vesipaviljongiksi. Puhun tässä vesipaviljongista ja paviljongista, koska ne olivat vuosisadan vaihteessa yleisimmin käytettyjä nimiä.  Samantapaisia …

Vaasalaistaiteilijoita Nyblinin valokuvaamon ateljeerissa Kauppapuistikolla joskus 40-50-lukujen vaihteessa. Valokuvaajamestari Eskil Eklundilla oli tapana kutsua taiteilijatovereitaan illanistujaisiin, joiden teemana oli usein naamiaiset. Tällä kertaa mustalaisleiri. Valokuvaamisen lisäksi Eskil oli hyvätasoinen harrastajamaalari. Mustalaisleiri on yksi Vaasan kuvia fb-ryhmän kuva-aarteista. Se kertoo aikakauaden sosiaalisesta elämästä. Vaasan kuvia 1900-luvulta on nykyvaasalaisen muisti. Ryhmän tarkoituksena …

Ulkovaasalainen/Heikki Halonen Kurt Stenberg oli jäsenenä Suomen joukkueessa, joka saavutti kolmannen sijan Lontoon olympiakisojen 1908 joukkuevoimistelussa Ruotsin ja Norjan jälkeen.  Kurt Enoch Stenberg oli syntynyt Vaasassa 19.7.1888 tarkk’ampujapataljoonan luutnantin Anton Ferdinand Stenbergin ja hänen puolisonsa Gertrud Emilia (os. Kurténin) kolmantena lapsena.  Hän kävi koulunsa Vaasan lyseossa, josta tuli myös ylioppilaaksi. …

Thomas Warburton lienee lähes tuntematon Vaasassa syntynyt kirjailija nykyvaasalaiselle.Hä nen kirjallinen toimintansa keskittyi lähinnä ruotsinkieliselle kielialueelle, ja oli siinä yksi merkittävimmistä kääntäjistä. Thomas Warburton (s. 4. maaliskuuta 1918, Vaasa) on suomalainen kirjailija ja kääntäjä, kriitikko ja kirjallisuudentutkija, oppiarvoltaan filosofian tohtori. Warburton vastasi James Joycen Odysseuksen käännöksestä, kun teos ensimmäisen kerran …

Carl Axel Setterbergin keskeinen elämäntyö liittyi 3.8.1852 palaneen Vaasan jälleenrakentamiseen. Uusi kaupunki rakennettiin meren rannalle seitsemän kilometrin päähän Klemetsön niemelle. Kaupungin muuttoa koskevan reskriptin keisari Nikolai I antoi 2.2.1854. Setterberg muutti Suomeen vuonna 1853. Hän sai jo vuoden 1853 alusta vt. Vaasan lääninarkkitehdin viran. Hänen nimityksensä vakinaistettiin vuonna 1855. Vuonna …

Ravintola Strampen sijaitsee luonnonkauniissa sisäsatamassa Vaasassa ja on yksi Suomen vanhimmista paviljongeista yli 150 vuoden historiallaan. Ravintolassa on asiakaspaikkoja noin 220 ja kesäaikaan terassilla on käytössä 400 lisäpaikkaa. Ravintola on avoinna huhtikuun puolesta välistä aina jouluun saakka. Tarjoilemme lounasta ja a la cartea sekä joulukuussa katamme esille joulupöydän. Järjestämme myös …