Related Articles
Miksi kukaan haluaisi asua Vaasassa?
Vaasan kaupungin eläkkeelä oleva kaupunginarkkitehti Asko Halme kirjoittaa Vaasan virkistysalueista ja esittää myös näkemyksensa kaupungin kehitystavoitteita.
Pienellä, Suomen oloissa keskisuurella kaupungilla, voi olla joitain etuja asumisympäristönä. Rakennettua ympäristöä, ammattitovereita tai muutoin
mielenkiintoisia ihmisiä, kulttuuritarjontaa, erikoisliikkeitä jne. on vähemmän
kuin Helsingin seudulla. Joukkoliikennekin on heikkoa. Mutta pieni koko merkitsee lyhyttä matkaa rakentamattomaan luontoon.
Asukaskyselyissä lähivirkistysalueet, lenkkipolut ja sienimetsät ovat olleettärkeysjärjestyksen kärjessä. Vaasan etuna sisämaakaupunkeihin (Seinä-joki) on lisäksi meri. ”Merellinen menestyjä” taisi olla toinen mainoksista. Aikanaan 1960-luvulla kuulin Vaasan asemakaavatoimikunnan jäsenien suusta usein lauseen: ”Vaasassa ei tarvita puistoja koska kaikilla on mökki ja vene”. Väite ei aivan tainnut pitää paikkaansa. Lisäksi mökit yleensä
olivat nykyisen Mustasaaren puolella.
Tietenkin veneitä vaasalaisilla edelleen on paljon. Monen muun kaupunki-laisen tavoin tarvitsen itse merta vain uimiseen – kaikkina vuodenaikoina. Lisäksi katselen ja haistelen merta rannalta tai ilmasta.
Oma ”kesämökkini” on viimeiset 25 vuotta ollut teltta lentokentän laidalla
120 km Vaasasta itään. Vietän siellä keskikesän, mutta keväät ja syksyt
kävelen, hölkkään ja kuntoilen Vaasassa.
Tärkeäet ulkoilureitit
Kaksi lähiulkoilualuetta on vaasalaisille erittäin tärkeitä: rantareitti Kustas-
porin suuntaan sekä pieni Vaskiluodon metsä vajaan kilometrin kävelymatkan päässä. Rantareitti on kaventunut ja sivilisoitunut mm. Keskus-
sairaalan laajentumisen myötä. Vaskiluoto on siten tullut vieläkin tärkeämmäksi.
Oli masentava yllätys keväällä 2004 kuulla rakennusliike YIT:n
hankkeista rakentaa kerrostaloalue Vaskiluodon ”luonnontilassa säilytet-
tävälle puistoalueeelle”. Loput pienestä metsästä olisi muodostunut
kerrostalojen takapihoiksi ja parkkikentiksi. Moni alueen ahkerista käyttäjistä allekirjoitti vetoomuksen virkistysalueen säilyttämisen puolesta.
Paperit 1600 allekirjoituksen kera luovutettiin kj. Lumiolle.
On ristiriitaista, että kaupunki surutta uhraa runsaasti verorahojamme eri-
laisiin urheilu- ja viihderakennuksiin, Tropiclandia, Jäähalli, laajennettu
Uimahalli jne. Nämä palvelevat lopulta melko pientä ihmisryhmää, ehkä
turisteja Mustasaaresta vaasalaisten lisäksi. Enemmistö kaupunkilaisista käyttää päivittäin vaatimattomin rahoin ylläpidettyjä kävely- ja lenkkipolkuja lähiluonnossa. Miksi juuri tämä, eräs Vaasan tärkeimmistä vetovoimatekijöistä, niin kevyesti haluttaisiin tuhota myymällä grynderitonteiksi?
Grynderit vs. tavallinen vaasalainen
Iso rakennusliike, jolla on pieni paikalliskonttori, haluaa rakentaa vaikka keskelle puistoa tai luonnonsuojelualuetta kunhan asunnoista saa hyvän hinnan.
Ei paljoa merkitse, vaikka muutama tuhat asukasta menettäisi lähivirkistysalueensa.
Kaupungin päättäjät vuorostaan yrittävät houkutella asukkaiksi hyviä veronmaksajia – mutta mistä? Ristinummen ja Vanhan Vaasan 20-vuotiaat, tyhjät, kohennusta kaipaavat asunnot unohtuvat. Vaasa – Mustasaari – kilpailu on saman tapainen kuin Helsingin Espoon ja Vantaan tilanne. Kuulostaa typerältä kun Helsingin päättäjät väkisin yrittävät muuttaa Malmin historiallisen lentokentän asuntoalueeksi kuvitelluille Vantaan omakotimökeistä muuttajille.
Eräässä tilaisuudessa vuosi sitten kj. Lumio esitti kuntaministeri Manniselle kun-nallisverojen uusjakoa. Veroa ei keräisi ainoastaan asuinpaikkakunta vaan osa siitä maksettaisiin kuntaan jossa työpaikka. Manninen piti toteutusta hankalanaeikä innostunut. Mielestäni Lumion ajatus on hyvä. Taistelu uusista asukkaista laimenisi eikä tiiviisti rakennetun ja alueeltaan ahtaan kaupungin virkistysalueitatuhottaisi. Samaan tietysti päästäisiin kuntia yhdistämällä. Viimemainitusta asiasta ei Manninen silloin vielä maininnut mitään…
Asko Halme
