Olen 15 vuotta aktiivisesti seurannut niin valtakunnan kuin Vaasan päihdetilannetta, erityisesti huumeita. Työssäni saan tavata niin huumeiden käyttäjiä, heidän läheisiään kuin toipuneita ihmisiä. Ruohonjuuritasolta saamaani kokemustietoa peilaan tilastoihin ja alan asiantuntijoiden näkemyksiin, kirjoittaa Anne Salovaara-Kero.
Huoli huumetilanteesta on työssäni elävästi ollut läsnä kaikki nämä vuodet. Mutta nyt olen huolestuneempi kuin koskaan. Ja haluan sanoa sen ääneen, jotta vanhemmat, muut kasvattajat, viranomaiset ja päättäjät havahtuvat.
Huumetilanne Suomessa 2012 -raportin mukaan kannabiksen kotikasvatus ja kannabiskokeilut ovat lisääntyneet ja asenteet kannabiksen käyttöä kohtaan lieventyneet viime vuosina. Kannabiksen käyttö oli raportin mukaan yleisin hoitoon hakeutumisen syy heillä, jotka eivät ole käyttäneet opioideja. Alle 20-vuotiailla kannabis oli yleisin hoitoon hakeutumiseen johtanut ongelmapäihde.
Eurooppalainen koululaistutkimus, ESPAD, puolestaan toteaa että huumeiden kokeilu ja käyttö ovat lisääntyneet 15-16-vuotiaiden suomalaisnuorten keskuudessa viime vuosina. Kouluterveyskyselyn tulokset vahvistavat samaa mitä ESPAD ja ruohonjuuritasolta saatu tuntuma kertoo: kannabista kokeilleiden määrä kasvaa niin yläluokilla, lukioissa ja erityisesti ammattiin opiskelevien parissa.
Miltä sitten tulevaisuus näyttää? Poliisiammattikorkeakoulun julkaiseman Huumeet Suomessa 2020 -ennakointitutkimuksen mukaan muuntohuumeiden, kokaiinin, kannabiksen ja lääkkeiden päihdekäyttö yleistyy ja huumemarkkinat siirtyvät yhä enemmän järjestäytyneen rikollisuuden hallintaan. Ennakointitutkimuksessa haastatellut asiantuntijat arvelivat sekakäytön lisääntyvän, samoin lääkkeiden päihdekäytön aiheuttamien huumekuolemien.
Asiantuntijat näkivät yhtenä ehkäisymahdollisuutena lääkevalvonnan tehostamisen ja sitä kautta ongelman hallinnan. Huumehoitopalveluita katsottiin tarvittavan vuonna 2020 nykyistä enemmän ja myös kolmatta sektoria pidettiin resurssina palvelutuotannon kasvussa.
Lähes kaikki asiantuntijat näkivät kehityksen kulkevan kohti yhdistettyjä mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avoyksiköitä. Toisaalta asiantuntijat arvioivat mielenterveyspalvelujen saatavuuden heikkenevän vuoteen 2020 mennessä entisestään. Opiaattikorvaushoidossa olevien määrän arvioitiin kasvavan noin 50 prosentilla. Huumehoitomahdollisuuksien kaventumisen ehkäisemiseksi asiantuntijoilla on yksinkertainen ehdotus: ahkera lobbaaminen huumehoitoresurssien puolesta varsinkin kunnissa.
Nykytilanne ei ole ruusuinen eikä se ennakointitutkimuksen mukaan ole yhtään paranemassa. Yksinkertaista reseptiä muuttaa tilanne ei ole, mutta ehdotan seuraavaa: vahva panostus ennaltaehkäisevään työhön hoidon kokonaisvaltaisen kehittämistyön rinnalla. Ennaltaehkäisevässä työssä tarvitsemme poikkihallinnollista yhteistyötä, yhdessä vanhempien, muiden kasvattajien ja kolmannen sektorin kanssa.
Hoitopolkuja tulee kehittää yhä joustavammiksi huomioiden mielenterveyshäiriöiden hoito. Hoidon vaikuttavuuteen tulee panostaa ja kokemusosaajien hyödyntämistä tulee lisätä niin palveluiden kehittämisessä kuin asiakastyössä.
Panostamalla ennaltaehkäisevään työhön ja hoitoon säästämme niin ihmishenkiä kuin euroja. Hoitamatta jättäminen tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin itse hoitoon panostetut eurot.
Anne Salovaara-Kero
Irti Huumeista ry Vaasa