Related Articles
Huoli tulevaisuudesta näkyy Heikki Kouhin ja Olav Jernin kirjoituksissa (6.3. Pohjalainen ja Vasabladet). Kevään aikana päätetään Helsingissä ja Vaasan seudulla asioista, jotka vaikuttavat pitkälle. Valtion ja kuntien talous pakottaa päättäjät tekemään valintoja nyt.
Vaasa ja naapurit ovat lausuneet rakennelaista, joka on osa kuntauudistusta. Vaasa haluaa mennä eteenpäin. Selvitykset osoittavat, että työssäkäyntialueen kokoinen kunta antaa seudulle parhaat edellytykset huolehtia palveluista, demokratiasta ja kilpailukyvystä. Se antaa myös vahvan pohjan ruotsin kielen asemalle. Tähän naapurikunnissa suhtaudutaan epäilevästi ja halutaan ilmeisesti sen vuoksi jarruttaa uudistusta. On harmillista että emme pysty vakuuttamaan naapureita uudistustarpeista ja yhteisestä tulevaisuudesta.
Jos onnistumme luomaan työssäkäyntialueen kokoisen kunnan, meillä olisi aivan poikkeuksellinen kaupunki. Se olisi iso menestyvä, aidosti kaksikielinen kaupunki. Ruotsinkielisiä olisi 40 % luokkaa. Ruotsin kieli ja kulttuuri olisivat vahvoja, kaupunki voisi olla myös maan ruotsinkielisen koulutuksen ja kulttuurin veturi.
Vaikka uudistustyö ei oikein ole edennyt, Vaasa tekee työtä koko seudun tulevaisuuden eteen niin kuin se on aina tehnyt. Vaasa on panostanut merkittävästi paitsi omiin palveluihinsa myös korkeakouluihin ja yliopistoihin. Nyt Vaasa hakee valtion ja kaupunkiseutujen väliseen kasvusopimusmenettelyyn ja Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaan. Näillä vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina ja palvelujen kehittäjinä.
Vahvat kaupunkiseudut ovat Suomen talouden vetureita. Vaasan kaupunkiseudun pääteemana on energia: ”Energiasta kasvun eväät” ja teemana ”Älykkäät ja kestävät energiaratkaisut”. Näitä hankkeita Vaasa haluaa viedä aktiivisesti eteenpäin yhdessä alueen toimijoiden kanssa.
Vaasa haluaa, että koko seutu on tulevaisuudessakin vahva ja elinvoimainen, jotta asukkaille voidaan taata hyvinvointipalvelut päivähoidosta vanhuspalveluihin ja kulttuuri- ja urheilupalveluista toimivaan kunnallistekniikkaan. Haluamme että naapurimme ovat kanssamme rakentamassa seutua tuleville sukupolville. Yksin ei Vaasa tähän pysty. Työssäkäyntialueen kokoisella Uudella Vaasalla on vahvat hartiat selviytyä tiukoista ajoista, pitää huolta asukkaista ja kehittää aluetta niin, että talouden pyörät pyörivät.
Tänään Vaasan kaupunginhallitus joutuu ratkomaan vaikeita asioita, kun kaupungin talous on tasapainotettava. Kyse ei ole helposta tai teknisestä menojen ja tulojen tasapainottamisesta. On tehtävä valintaa, panostetaanko tulevaisuuteen ja luodaan edellytyksiä hyvälle kehitykselle vai tyydytäänkö leikkaamaan tasaisesti ja sieltä mistä on helppo leikata ja hoidetaan vain pakolliset tehtävät. Kaikkeahan ei Vaasankaan ole pakko hoitaa.
Jos Vaasa valitsee pysähdyksen ja pahimmillaan heikkenevän kehityksen tien, naapurit tulevat automaattisesti perässä. Vaikka seudun alueelliset kehitysnäkymät vielä ovat kohtuulliset, hyvä kehitys voi toteutua vain jos Vaasa kykenee panostamaan edelleenkin paljon koko seudun koulutukseen ja elinkeinopolitiikkaan. Vaasa ei ole koskaan saanut valtion tai yritysten toimintoja itsestään. Aina on tarvittu paljon työtä ja rahaa ennakkoon, jopa riskinottoa. Vaasanseutu pysyy mukana hyvän kehityksen kelkassa vain jos voimat yhdistetään.
Anita Niemi-Iilahti
Vaasan kaupunginhallituksen 1
varapuhaeenjohtaja
