Related Articles
Vaasa on saanut oman pysyvän joutsenpopulaation. Lenkkeilijä voi nähdä joutnenia niin Hovioikeundenaltaassa kuin Hietalahden Villan edustalla Sundominlahdella. ja Onkilahdella. Joutsen on sytkähdyttävä näky kaupunkilaiselle ja syksyllä joutsenen kurkea muistuttava töräytys tekee mielen haikeaksi.
Kuva: Johan Hagström
Omat joutsenet Vaasaan
Joutsen on uskaltautunut Vaasan rannoille vasta parin-kolmen viime vuoden aikana. 50-luvulla lintu oli kuolla sukupuuttoon mutta nyt se on leviämässä koko maahan, myös kaupunkien alueelle.
Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Aikuisen joutsenen höyhenpuku on kauttaaltaan valkoinen. Poikanen on väriltään harmaa. Parhaiten se viihtyy soilla ja rehevillä järvillä upos- ja rantakasveja syöden.
Joutsenen kehittyminen sukukypsäksi vie 3–4 vuotta. Laulujoutsenen poikaset kehittyvät lentokykyisiksi 1.5-2 kuukaudessa. Kyhmyjoutsenen poikaset saavuttavat lentokyvyn huomattavasti myöhemmin, vasta noin 4-5 kuukauden ikäisenä. Ennen sukukypsyyttä linnut etsivät sopivaa pesäpaikkaa kihlapareina. Joutsenten parisuhde on elinikäinen.
Joutsen palaa keväällä ensimmäisten kevätmuuttajien joukossa vanhalle pesimäpaikalleen maaliskuulta alkaen. Mukana seuraavat usein edellisvuoden poikaset. Lintu viivyttelee paluumuttoa syksyllä jäiden tuloon saakka. Jotkut linnusta jäävät tallvehtimaan Suomeen. Talvehtivia joutsesia on tavattu mm. Jyväskylän ympäristössä.
Kokonaispituus 140–160 cm
Ruumis n. 75 cm
Siipiväli 205–235 cm
Paino noin 9 kg
Joutasenen pesä on korkea keko veden äärellä. Naaras munii pesään 4-5 munaa. Joutsenen pesä on vesikasveista ja mudasta rakennettu korkea kumpu. Laulujoutsenparin pesinnän onnistuminen vaatii n. 110 vuorokauden sulan veden jaksoa kun taas kyhmyjoutsenella vaatimus on n. 180 vuorokautta.
