Related Articles
Kuva: Vaasan Sähkö Oy
”Suora voimalinja ilmastonmuutoksesta lompakkoon” tulee teknisesti mahdolliseksi lähivuosina automaattiseen mittarinlukuun siirryttäessä. Tuolloin energia kyetään laskuttamaan kulutuksen tahdissa säästäen samalla kustannuksia nykyiseen verrattuna, sanoo toimitusjohtaja Hanu Linna.
Kuluttajan asemaan parannuksia
-Taistelu ilmastonmuutosta vastaan on poliittisesta tahdosta päätetty rahoittaa energian hinnan kautta – on päästökauppaa, joustomekanismeja, polttoaineveroa, tuotannon syöttötariffia ja sähköveroa, sanoo Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna.
Samanaikaisesti energian hinnan ja kulutuksen välinen riippuvuus osittain hautautuu arviolaskutuksen pimentoon.
– Sähkö on kautta aikojen totuttu maksamaan arviolaskutukseen perustuen, jolloin energialasku on usein vielä haluttu tasata pitkin vuotta samansuuruisiksi eriksi. Tuolloin jää kuitenkin kulutustottumusten ja lämpötilan aiheuttama vaikutus energialaskuun piiloon. Tasauslaskun tullessa syntyy lisäksi epäluuloisuutta arvion suuruutta ja sähköyhtiötä kohtaan olipa arviointivirhe mihin suuntaan tahansa.
Voimalinja lomapakkoon
– Ns. tavallinen ihminen alkaa tehdä ympäristötekoja ilmastonmuutoksen estämiseksi heti kun energian kulutuksen ja kustannusten välinen yhteys selviää, pohtii Hannu Linna.
Ilmaisu ”suora voimalinja ilmastonmuutoksesta lompakkoon” on hänen mielestään varsin osuva. Tämä voimalinja tulee teknisesti mahdolliseksi lähivuosina automaattiseen mittarinlukuun siirryttäessä. Tuolloin energia kyetään laskuttamaan kulutuksen tahdissa säästäen samalla kustannuksia nykyiseen verrattuna.
Linna on myös todennut, että kotitalouksien energiankulutus on kasvanut nopeasti. Näyttäisi siltä, että lisääntyneellä elektronisten laitteiden tarjonnalla olisi suora yhteys kasvaneeseen sähkön kulutukseen. Mitään tutkimusta ei Vaasan Sähkö ole asiasta tehnyt, vaan kysymys on näppituntumasta, sanoo Linna.
Viime vuoden 22.1. julkaistut valtakunnalliset energiatilastot osoittavat sähkön kulutuksen kasvaneen Suomessa 0,3 % – Vaasan talousalueen kasvu oli sen sijaan 3,9 %.
Tämä kertoo paitsi elinkeinoelämän hyvästä vedosta myös lisääntyneestä kotitalouskulutuksesta.
