Related Articles
Olisiko raitiotiestä ratkaisu Vaasan liikenneongelmiin? Tässä artikelissa ja sen liitteissä kaksi suomalaista huippuasianatuantijaa: Antero Alku ja Mikko Laaksonen pohtivat Vaasan keskustan ja vaasanseudun liikenneongelmia.
Raitiotiestä ratkaisu Vaasan liikenneongelmiin
Suorien Helsinkiin johtavien junayhteyksien supistuttua yhteen junapariin päivässä, ovat seudun poliitikot vaatineet Vaasan radan sähköistystä uskoen sen palauttavan suorat pikajunayhteydet. Mutta entä jos raideliikennettä pohdittaisiinkin Suomessa uudenlaisesta näkökulmasta, kadulla ja junaradalla kulkevien duoraitiovaunujen eli pikaraitiotien mahdollisuutena.
Mihin asia hautautui?
Vaasassa teetettiin vuonna 2004 selvitys pikaraitiotiestä. Tavoitteena oli selvittää mahdollisuudet yhdistää pikaraitiotiellä satama, keskusta, rautatieasema, keskeiset asuntoalueet ja teollisuusalueet sekä lentoasema. STJ käsitteli asiaa 14.12. 2004. Selvitys merkittiin tiedoksi ja pantiin pöydälle Robert Grönblomin esityksestä ja unohdettiin.
Selvityksen tilasivat Vaasan kaupunki ja Pro Rautatie ry. Työn myi Ramboll Finland Oy. Selvitys tehtiin osana Interreg IIIb-ohjelman Via Baltica Nordica Development Zone 2002-05 Eu-projektia.
Tarvitseeko Vaasan pikaraitiotietä?
Vaasassa käytyä keskustelua syvemmin, on asiaan perehdytty Joukkoliikennefoorumilla. Keskustelijat tuntuvat olevan varsin hyvin selvillä Vaasan tilanteesta. Näistä Antero Alku tunnetaan kansalaisaktiivina ja joukkoliikenteen, erityisesti pikaraitiontien puolestapuhujana.
Joukkoliikenne foorumin keskusteluun voi perehtyä täällä:
Tässä kuva Strassenbahn Bistrosta (linja U76) Krefeldin ja Düsseldorfin väliseltä raitiotieltä. Kilistelemme siinä sampanjaa, koska ratikalla on niin paljon mukavampi matkustaa kuin taustalla liityntäparkissa näkyvillä autoilla. Vasemmalla Mikko Laaksonen ja oikealla minä, Antero Alku.
Vaasan sisäinen raitiotieliikenne
Sekä Turun ratikkaselvityksen tehnyt Mikko Laaksonen ja joukkoliikenneaktivisti Antero Alku ovat kumpikin kiinostuneita Vaasan tilanteesta. Turun ratikkaliikenteestä selvityksen tehnyt Mikko Laaksonen näkee Vaasan tilanteen näin:
”Vaasalaisten päättäjien olisi syytä käydä Ruotsin keskisuurissa kaupungeissa, esimerkiksi Uumajassa, Sundsvallissa, Jönköpingissä ja Norrköpingissä tutustumassa
nykyaikaiseen joukkoliikenteeseen ”
-Vaasan seudulla tulisi joukkoliikenteen elvyttämiseksi siirtyä Turussa, Tampereella sekä Helsingin seudulla (Helsinki ja YTV-alue) sovellettavaan tilaaja-tuottaja – malliin, jossa kunnat päättävät joukkoliikenteen reitit ja taksat, kilpailuttavat liikenteen ja maksavat liikennöintikustannukset lipputuloilla ja yhteiskunnan tuella.
-Tämä tarkoittaa seudullisen joukkoliikenneviranomaisen perustamista. Vaasassa tilaaja-tuottaja – malli tulisi todennäköisesti edullisemmaksi kuin nykyinen linjalupiin perustuva malli. Vaasaa vastaavissa ruotsalaisissa kaupungeissa, joissa joukkoliikenteen järjestämisestä vastaa viranomainen, joukkoliikenteen käyttö on 2-4 kertaa suurempi kuin Vaasassa eli tasoa 39- 109 matkaa / asukas / vuosi. Tällaisia kaupunkeja ovat esimerkiksi Uumaja, Sundsvall, Jönköping ja Norrköping.
-Samalla tilaaja-tuottaja-malli mahdollistaisi joukkoliikenteen voimaperäisen kehittämisen. Bussiliikenteen kehittäminen on mahdollista tehdä nk. runkolinjaperiaatteella, jolloin toteutetaan tehokkaita, esimerkiksi kymmenen minuutin välein kulkeviä päälinjoja keskustan ja lähiöiden tai naapurikuntien keskusten välillä. Tällaiset linjat voidaan suunnitella niin, että ne voidaan myöhemmin muuttaa raitiolinjoiksi. Esimerkiksi Lundissa ja Linköpingissä päälinjoja on toteutettu niin, että ne voidaan helposti muuttaa raitioliikenteeksi.
Vaasan sisäinen raitiotieliikenne
-Aikaisemmin on arvioitu paikallisjunien käyttöä Vaasassa sataman ja lentoaseman välille. Sähkömoottorijunilla ei kuitenkaan ole mielekästä hoitaa kaupungin sisäistä liikennettä, koska junien vaatima ratageometria ei mahdu normaaliin kaupunkirakenteeseen. Sisäiseen liikenteeseen on raitiovaunu sopivampi ratkaisu, arvioi Antero Alku.
-Jos ajatellaan pikaraitiotiemäisesti, niin rataa Vaasan asemalta Vaskiluodon satamaan voisi käyttää duoraitiovaunulle, jotka voivat käyttää katurataa sekä sähköistettyä junanrataa. Mutta asemalta pitäisi rakentaa uutta rataa myös Huutoniemen ja Haapaniemen suuntaan. Pappilanmäessä kohdattaisiin taas rautatie, joten siitä duoraitiovaununu voisi jatkaa Seinäjokea kohden..
-Jos ratikan halutaan palvelevan lentokenttää ja sitten sieltä pidemmälle, rata voisi lentokentän jälkeen yhtyä rautatielinjaan ja duoraitiovaunut voisivat jatkaa kohti Seinäjokea sitä kautta.
-Valitettavasti vain lentokentältä on monta kilometriä rautatielinjalle käytännössä asumattoman alueen halki. Tämän vuoksi voisikin olla mielekästä tehdä ratikkalinja Lentokenttä – Pappilanmäki – Huutoniemie – asema – satama ja erikseen paikallisjunaliikenne Seinäjoki-Vaasa.
Sähköjunilla voidaan hoitaa paikallisjunaliiekennettä Vaasan ja Seinäjoen välillä samaan tapaan kuin Alku ja Laaksosen ovat suunnitelleet Varsinais-Suomen liiton toimeksiannosta paikallisjunaliikennettä Turun ja Uudenkaupungin välille.
-Periaatteessa siis tunnin välein kulkeva juna kytkemään ratavarren taajamat sekä Vaasaan että Seinäjokeen. Tällöin radan sähköstyskin on tarpeellinen hanke. Ennen päätöksiä on selvitettävä olosuhteet, kuten raitiotie- ja paikallisjunaliikenteen ulottuvilla olevat asukkaat, ennustetut matkustajamäärät sekä raiteisiin tukeutuvan maankäytön mahdollisuuet, sanoo joukkoliikennekonsultti Antero Alku.
Alku ja Laaksonen
Antero Alku on tällä hetkellä päätoimisesti jatko-opiskelija, joka tekee väitöskirjaa joukkoliikaenteen kannattavuudesta. Ammatiltaan Alku on joukkoliikaenne konsultti ja kouluatukseltaan diplomi-insinöri.
MIkko L aaksonen on laatinut Pikaraitiotie Turun kaupunkiseudulla – selvityksen (2002) ja osallistunut useisiin muihin raideliikenteen ja kestävän liikenteen selvityshankkeisiin ja julkaisuihin. Tällä hetkellä hän työskentelee BUSTRIP – projektissa Turussa.
