Related Articles
Museovirasto inventoi Vanhan Vaasan aluetta 24.9.–28.9.2007. Kaupunki-inventoinnin tarkoituksena on nyt määritellä tuhoutuneet ja säilyneet alueet muinaismuistohallinnon, kaavoituksen ja rakennusvalvonnan tarpeisiin.
Kuva: Johan Hagström
Vanhan Vaasan arkeologinen inventointi
Inventointi on jatkoa Vaasa- ja suurvalta-ajoilla perustettujen kaupunkien arkeologisille selvityksille, joita tehtiin vuosina 2000–2003. Tuolloin inventoitiin yhteensä viisitoista kaupunkia. Vaasa jätettiin inventoinnin ulkopuolelle, koska Vaasasta oli jo olemassa Lena Spoofin vuonna 1987 valmistunut selvitys: ”Vanha Vaasa, palossa säilynyttä kaupunkia – Gamla Vasa, resterna efter branden.”
Kaupunki-inventoinnin tarkoituksena on nyt määritellä tuhoutuneet ja säilyneet alueet muinaismuistohallinnon, kaavoituksen ja rakennusvalvonnan tarpeisiin. Tavoitteena on löytää tasapaino suojelun, tutkimuksen ja rakentamisen välillä.
Inventoinnissa muinaisjäännöksen olemassaolo, sijainti ja rajat selvitetään historiallisten lähteiden ja vanhojen karttojen avulla. Maastotarkastuksessa määritetään vanhojen kaupunkikerrosten säilyneisyys tonteilla. Alueet merkitään karttaan ja ne kuvataan. Inventoinnin yhteydessä ei kaiveta koekuoppia tai -ojia.
Kaarle IX perusti Vaasan vuonna 1606 Korsholman kuninkaankartanon läheisyyteen, Mustasaaren kylän maille. Kaupungista käytettiin aluksi nimeä Mustasaari, mutta muutaman vuoden kuluttua nimi vakiintui Vaasaksi (Vasa). Kaupunkialue sijoittui suunnilleen nykyisen Korsholmankadun pohjoispuolelle, Reginanpolun eteläpuolelle, Läntisen Pitkäkadun ja Itäisen Pitkäkadun väliselle alueelle.
Vaasa oli Oulun ohella tärkeä tervakaupan keskus Pohjanmaalla. Kaupunki siirrettiin vuoden 1852 palon jälkeen Klemetön niemelle. Vanhan Vaasan kaupunkialueella on arkeologisia tutkimuksia tehty hyvin vähän.
