Hevonkoski Edvin

Edvin Hevonkoski (84) istuu Asevelikylän Edvininpolun Töpinäkorsussa mielipaikallaan. Samalla paikalla hän on vastaillut uteliaiden kysymyksiin yli kymmen vuotta.

Edvin Hevonkoski:
Toivon että korsukylä säilyisi

Nyt kesällä 2007 Edvin Hevonkoski katsoo enää taaksepäin.

-Minulla ei enää voimat riitä. Enää ei tuu mistään mitään. Syy on korvien välissä. Mielikuvitus kyllä jyllää mutta henki ei enää muutu aineeksi. Menneet vuode saa riittää, sanoo Edvin.

Viimeisin polun varteen tullut teos on kesältä 2005. Teos on nimeltään UFO: Se syntyi ajatuksesta että emme ole täällä yksin.

-Uskon että avaruudessa on elämää, siksi hitsasin Ufon kanteen siilejä ja kusiaisia. Tiedä vaikka jossakin olisi siili- tai kusiaisplateetta Siellä on omat tapansa, ei sinne meidän viisaus sovi, innostuu Edvin.

ITE-taide on katoavaista

Edvin Hevonkoski on luonut vuodesta 1982 Vaasan Asevelikylässä sijaitsevan lenkkipolun varteen yli 300 teosta. Keskeinen osa veistoksista oli puusta. Ensimmäinen oli suuren kiven päälle pystytetty ”Seitsemän Veljestä” Aleksis Kiven romaanin mukaan.

Nyt veistoksista on jäljellä enää ruinsaat sata. Syyllisiä ovat hevosmuurahaiset, välinpitämättömyys ja ehkä myös mopopojat. Tässä järjestykksessä. Luontoa vastan Edvin ei kapinoi vaan myöntää tapahtuneen.

-Siirryin rautaan kun huomasin mitä oli tapahtumassa. Rauta kestää pitempään kuin minä. Sitäpaiatsi suuret taideoppineet ovat sitä mieltä että ITE taide on vain väliaikaista. Se ei ole tarkoitettukaan säilymään pysyvästi. Minun työni ovat juuri tällaisia. Ne on tarkoitettu ulkoilmaan ja siinä on aina omat riskinsä. Mutta ei ihminenkään ikuinen ole, pohtii Hevonkoski.

Ei Edvinillä mitään sitä vastaan ole, että osa teoksista sijoittetaisiin museoon tai omaksi kokoelmaksi. Näin niistä tehtäisiin ”ikuisia”.

-Jos vain jostain löytyisi riittävän iso tila. Olen monta kertaa toivonut, että Pohjanmaan Museo heräisi ja tulisi mukaan suunnittelemaan korsukylän säilyttämistä ja taideteosten tallettamista, mutta eivät ne ole kiinnostuneet.

Edvin jäi yksin

Edvin Hevonkoski on hyväksynyt hevosmuurahaisten ja säiden mahtiin mutta sitä hänen on vaikeata hyväksyä että kiinnostusta polun säilyttämiseen ja kehittämiseen ei enää löydy.

-Ennen täällä kävi talkoissa jopa parikymmentä sotaveteraania ja muita vapaaehtoisia. Nyt on sotaveteraanien joukko harventunut vain muutamaan, jotka nekään eivät enää jaksa ja nuoria ei Edvininpolku kiinnosta.

-Sellainen toivmus minulla kuitenkin on, että korsukylä jää muistuttamaan tulevia sukupolvia Suomen historiasta.

-Pelkään kuitenkin että kaavoittajan punakynä pyyhkäisee jonain päivänä niin korsukylän kuin taideteoksetkin. Joskus tuntuu että kaupungin johdolla ei olisi mitään sitä vastaan.

Edvinin pelko on aiheellinen sillä Asevelikylän ja Purolan välistä aluetta kaavoitetaan kiivaasti. Aivan polun lähelle on noussut jo omakotitaloja.

Lue loppuosa täältä sekä Juttu ”Edvin kesä 2007” Vaasapediasta

Tutustu myös Edvinin kuvagalleriaan:

Keskusteluun:

About Toimitus

Check Also

Minun kaupunkini, minun kehittämänä

Vaasan kaupunki kehittää asukaslähtöisempiä palveluita ja toimintatapoja osana Avoin kunta –hanketta. Ensimmäisenä tartutaan osallistumisen palveluihin …

Vastaa